SKP:n keskisuomalainen perintö

Vasemmistoliiton punaisten lippujen perässä ei tänä päivänä marssi suuria kansanjoukkoja eikä puoluekokous ole suurtapahtuma. Jyväskylään kokoontuu viikonvaihteessa kolmisensataa puoluekokousedustajaa linjaamaan puoluetta kohti eduskuntavaaleja.

Paavo Arhinmäen johtamat joukot näkyvät silti kaupungissa huomisesta lähtien.

Punaiset liput eivät ole itsestäänselvyys. Tampereelta esitetään puolueen nimen muuttamista Vihreäksi vasemmistoksi. Puoluekokous hylkää aloitteen.

Nuorisojärjestö esittää pankkien sosialisointia. Aloite ei ole uusi. SDP:n puoluekokous Jyväskylässä 1975 esitti samaa Paavo Lipposen ja Aimo Kairamon (1941-2004) muotoilemassa julkilausumassa. Mutta ei siitä sen enempää tullut eikä tule nytkään.

VASEMMISTOLIITON Jyväskylän puoluekokouksesta ennustetaan sopuisaa, koska puheenjohtaja Arhinmäen asema on vakaa. Tilanne on toinen kuin SKDL:n aikaan Keski-Suomessakin.

SKDL:n voiman päivät olivat tässä maakunnassa vuosina 1962-1965, jolloin eduskunnassa istui kolme keskisuomalaista kommunistia, Siiri Lehmonen (1923-1993), Matti Koivunen (1919-1997) ja Olavi Kämäräinen. He olivat Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) jäseniä, mutta eivät vallankumouksellisia.

Vallankumouksellisin keskisuomalaisten kommunistien johtomies lienee ollut vuosien 1945-1948 kansanedustaja, muurari Ville Puumalainen (1900-1962), joka istui 1930-luvulla vakaumuksensa takia linnassakin.

Kämäräinen putosi eduskunnasta vuoden 1966 vaaleissa, mutta keskisuomalaisten kommunistien asema valtakunnan politiikassa vahvistui, sillä Koivusesta tuli sosiaaliministeri.

YLIOPISTON lehtori Kalevi Kivistö valittiin eduskuntaan 1972. Hän on kautta aikojen ainut keskisuomalainen SKDL:n kansanedustaja, joka ei ole ollut SKP:n jäsen. Liekö syy vain seuraus, että ura on ollut mittava: moninkertainen ministeri, SKDL:n pj., kaksi kertaa presidenttiehdokas, Keski-Suomen maaherra ja muuta.

1972 vaaleja sävytti linjariita. SKP:n vähemmistön ehdokas Mikko Kankainen hävisi runsaalla 300 äänellä Lehmoselle. Koivunen ei suostunut valitsemaan puolta, putosi linjojen väliin ja jäi valitsematta.

Kankainen luovutti eikä ole asettunut ehdokkaaksi vuoden 1972 vaalien jälkeen.

Vuosien 1979-1987 kansanedustaja jämsäläinen Inger Hirvelä oli myös SKP:n jäsen, mutta käytännössä kivistöläinen kansandemokraatti.

Kivistö valittiin 1983 eduskuntaan Helsingistä. Vuoden 1987 vaaleissa SKDL sai Keski-Suomesta vain yhden paikan ja siihen on kannatus tähän saakka riittänyt.

Sekä Pekka Leppänen (kansanedustaja 1983-1999) että nykyinen kansanedustaja Matti Kangas ovat olleet SKP:n jäseniä, mutta maltillisia yhteistyön miehiä.

Yksi kansanedustaja on seuraavienkin vaalien tavoite. Siinä on urakkaa. Aate on nyt hiukan kateissa, kun sosialismiin ei uskota missään. Tulevaisuutta kyllä mietitään. Jyväskylässä on perustettu uusi osasto, jonka nimi on Tuleva vasemmisto.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.