Saako täällä parasta opetusta?

Jyväskylän lukiot romahtivat valtakunnallisessa ylioppilaskirjoitusten rankkeerauksessa. Normaalikoulu oli sijalla 57. Aivan kannassa oli Muuramen lukio sijalla 60 Keuruun lukio sijalla 85 ja Karstulan lukio sijalla 92.

Jyväskylän kaupungin lukiot olivat sijalla 133 (Schildtin lukio) 325 (Lyseon lukio).

Menneinä vuosikymmeninä oli tavallista, että Lyseo ja Normaalikoulu olivat maamme kärkikymmenikössä.

Missä nyt on vika?

Jyväskylän lukioita on ravisteltu. Lukiot siirtyivät poliittisen väännön seurauksena kaupungilta koulutuskuntayhtymälle.

Koulutuskuntayhtymän tavoitteena oli saada kaikki Keski-Suomen lukiot hoitoonsa. Lupailtiin parempaa lukiokoulutusta ja ammatillisen koulutuksen sekä lukiokoulutuksen yhdistelyä. Lukiot sanottiin hoidettavan ilman kunnan rahoitusta eli pelkillä valtionavuilla. Ja päälle oli aikomus vasta tilojenkin kuluista.

Jyväskylän ja maalaiskunnan kuntaliitoksessa lukiot joutuivat pelinappulaksi. Maalaiskunta pisti liitoksen ehdoksi, että lukiokoulutus siirtyy koulutuskuntayhtymään. Kuntapoliitikko Pauli Partanen (kok.) on ollut opistoupseeritaustalla lukiokoulutuksen muutosten yksi vaikuttajista.

Koulutuskuntayhtymä sai Jyväskylän lukiot. Pian alkoivat rahaongelmat ja puheet lukioiden yhdistämisestä kahdeksi jättilukioksi.

Jättilukiot saivat kaikupohjaa vasemmistolaisesta ideologiasta. Jyväskylän Lyseo nähtiin pitkine perinnetapoineen porvarillisen hapatuksen tuotteeksi. Tilannetta ei yhtään auttanut se, että Lyseon puolustajissa oli pönöporvareita.

Vasemmistolaisessa ajattelussa koulutuskuntayhtymä ja jättilukiot nähtiin koulutuksellisen tasa-arvon mahdollistajina. Yksi taustavaikuttajista eri vaiheissa on ollut koulutustutkija Matti Vesa Volanen. Hän ajaa Suomeen kolmivuotista yleissivistävää koulua lukion tilalle ja ammatillisen koulutuksen alkuun. Volanen on vasemmistoliittolainen koulutusideologi.

Palataan lukioiden tuloksiin. Ennen Jyväskylässä oli monia itsenäisiä lukioita. Niihin valikoitui erilainen oppilaspohja. Lyseon oli suosittu ja se sai oppilaita kovilla todistuksilla. Hyvästä pohjasta oli mahdollista tehdä huippuylioppilaita. Joku toinen lukio sai hieman matalammilla keskiarvoilla lukiolaisensa. Ja ehkä kirjoitusten tuloksetkin jäivät alemmaksi.

Kaupungin kaksi jättilukiota keskiarvoistaa nyt yo-kirjoitusten tuloksia. Siksi kumpikaan ei ole aivan kärjessä.

Mutta aivan näin yksinkertainen kaava ei ole. Maassamme verrataan myös lukioiden kykyä nostaa oppilaiden tasoa.

Nyt on syytä kysyä, onko lukiokoulutuksen myllerrys tapahtunut oppimisen ja lukiolaisten eduksi. Vai onko käynyt niin, että opetuksesta on karsittu.

Jyväskylä on historiallisesti maamme johtava koulukaupunki. Siksi lukioiden romahdukseen on herättävä.

Lukioiden ja peruskoulujen opetuksen tulee olla huippuluokkaa – ja modernia. Koulusta ei pidä säästää, sillä silloin viedään tulevaisuus lapsiltamme.

Poliittisilta päättäjiltä on oikeus vaatia, että kouluopetus on huippuluokkaa. Onko nyt näin, Jyväskylän päättäjät?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.