Saamelaiset, Suomi ja maailma

Valitettavasti Suomi ei ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusta 169 alkuperäiskansojen ja heimojen oikeuksista vuodelta 1989.

Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa. Sopimuksen on ratifioinut Pohjoismaista vain Norja. Sekä Jyrki Kataisen (kok.) että Alexander Stubbin (kok.) hallituksien ohjelmassa oli ratifiointi, joka kaatui eduskunnassa juuri ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja lähinnä siksi, että pakettiin oli liitetty kiistanalainen saamelaiskäräjälain uudistaminen. Toivottavasti sopimuksen 169 ratifiointia viedään nyt eteenpäin kytkemättä asiaa saamelaiskäräjälakiin.

Haittana saattoi olla myös muutamien puolueiden kunnallispoliittinen laskelmointi. Kaikki Lapin kansanedustajat vastustivat hallituksen esittämää pakettia.

Vastustajat ovat huolestuneita, että ratifioinnin myötä ei-saamelaiset lappilaiset menettäisivät oikeutensa poronhoitoon ja kalastukseen. Pelättiin myös, että metsien hyödyntäminen kävisi jopa mahdottomaksi.

Saamelaispiireissä elää epäluulo, että ratifioinnin vastustajat haluavat pitää poissa esteitä laajan kaivostoiminnan leviämiselle Lappiin. Sen seurauksena etenkin Tenojoki kärsisi ympäristövaurioista ja vesien pilaantumisesta.

Kuten lähes kaikkialla maapallolla, myös Lapissa kaivosvaltaukset, monet ulkomaisten yritysten tekemiä, peittävät suuren osan maanpintaa. Valtausten ei välttämättä tarvitse johtaa kaivostoimintaan, ja tuskin Lapin kunnat sellaista hyväksyisivät, ellei valtiovalta kävele niiden ylitse.

Saamelaisten asema Suomessa on hyvä verrattuna moniin muihin maailman alkuperäiskansoihin, mutta esimerkiksi saamenkielisiä terveyspalveluja on saatavilla vain rajoitetusti.

Saamelaiskäräjät on saanut paljon aikaan, vaikka ylilyöntejäkin on saattanut tulla. Onnitelkaamme saamelaisia kulttuurinsa elvyttämisestä, mistä upeita esimerkkejä ovat Siida-museo, Sajos-kulttuurikeskus, pohjoissaamenkielen vähittäinen palaaminen yksityiseen sekä julkiseen käyttöön ja inarinsaamenkielen pelastaminen.

Saamelaiskäräjälakia uudistettaessa on tärkeä, että saamelaiset itse päättävät, kenelle äänioikeus käräjävaalissa annetaan. Ei liene tarpeen määritellä laissa, kuka on saamelainen.

Poroja on liikaa, yli ympäristön kantokyvyn. Kaikki suuret paliskunnat ovat saamelaisten hallussa ja olisi hyvä, jos paliskunnat välttäisivät ylittämästä tokkien sovittuja enimmäiskokoja.

Saamelaiset voivat olla Lapin luonnon parhaita puolustajia, mutta jotkut ovat lähteneet metsä- ja kaivosteollisuuden kelkkaan. Valtaosa saamelaisista näkee, että puhdas luonto on Lapin ja Suomen matkailun yhä suurempi kansainvälinen myyntivaltti.

Suomen saamelaisilla on paljon annettavaa maailman muille alkuperäiskansoille. Julkista tukea pitäisi osoittaa saamelaisten yhteistyölle Venäjällä asuvien suomensukuisten kansojen kanssa.

Kirjoittaja on suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija.