Saarijärven lukio näyttää mallia

Lukiossa asioiden ulkoa opettelusta pitäisi pikimmiten siirtyä tutkimaan ilmiöitä ja maailmaa. Näin kirjoitti tutkijatohtori Pekka Räihä äskettäin Helsingin Sanomissa.

Olen tismalleen samaa mieltä, kahden lukiolaisen koulunkäyntiä läheltä seuranneena. Edelleen asioita päntätään sanatarkasti tavoitteena hallita kirjassa olevat tiedot mahdollisimman hyvin ja saada kokeista kelpo arvosana. Sillä, kuinka saatu oppi tulevaa elämää palvelee, ei tunnu olevan suurtakaan väliä.

Lisäksi opiskeltavien aineiden määrä on lisääntynyt roimasti omista lukioajoistani, ja paikoitellen omaksuttavat asiat tuntuvat uskomattoman tieteellisiltä. Onko molekyylibiologia tosiaan jokaiselle tarpeen?

Räihä näkee lukion tietokuorman tuottamalla uupumuksella vankan yhteyden tuoreiden ylioppilaiden haluttomuuteen lähteä heti pyrkimään jatko-opintoihin. Pitkän opettajankoulutuskokemuksensa perusteella hän rohkenee jopa väittää, että pänttäämiseen perustuva ja vain ylioppilaskirjoituksiin tähtäävä nykylukio ei pelkästään uuvuta nuoria vaan saa heidät jopa inhoamaan opiskelua ylipäätään.

SAARIJÄRVELLÄ on lähdetty toteuttamaan lukiokurssia, jonka kaltaista innovatiivisuutta toivoisi lukioihin yleisemminkin. Opiskelijoista koulutetaan yhteistyössä paikallisen urheiluseuran ja Keski-Suomen Liikunnan kanssa kerho-ohjaajia lukion liikuntakurssilla.

Nuorille kurssi antaa valmiuksia toimia kuntien tai urheiluseurojen kerhoissa ohjaajana. Kurssin käyneistä nuorista muutama onkin jo toiminut tällaisissa tehtävissä, ja saanut työstään pientä palkkaa.

Samalla kun nuoret saavat valmiuksia, jotka voivat tuoda heille jopa työtä ja harjoittelua tulevia opintoja varten, urheiluseurat saavat helpotusta krooniseen ohjaajapulaan. Lukio ja ympäröivä yhteiskunta toimivat siis vuorovaikutuksessa, josta molemmat hyötyvät.

KOTITALOUSVÄHENNYKSEN supistaminen on ollut hallitusneuvotteluissa esillä yhtenä säästökohteena. Kotitalouksillehan luotiin pari vuotta sitten taantuman elvytyskeinona mahdollisuus aiempaa suurempaan kotitalousvähennykseen. Näin pyrittiin edistämään palveluiden kysyntää ja työllisyyttä.

Samojen tavoitteiden eteen on edelleen työtä tehtävänä. Kotitalousvähennys on ollut yhteiskunnan tukea tavallisille keskituloisille kotitalouksille.

Kotitalousvähennys on myös kitkenyt harmaan talouden ruohonjuuritason rönsyjä. Kun aiemmin kotitalouksissa oli suuri houkutus maksaa pikku remonteista pimeästi, nyt työ teetetään reilusti kuitin kanssa.

Kotitalousvähennyksen ansiosta maahan on syntynyt useita pieniä siivousalan yrityksiä, jotka ovat tehneet koko tälle matalapalkka-alalle mahtavan imagon kohennuksen. Pienipalkkaiset siivoojanaiset ovat ryhtyneet yrittäjiksi, ja saaneet työstään sen ansaitseman korvauksen.

Toivottavasti myös vasemmistopuolueissa nähdään kaikki nämä kotitalousvähennyksen myönteiset vaikutukset. Mistään herroja suosivasta piikavähennyksestä kun ei todellakaan ole kyse.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.