Saksan oikeisto käy veroalella laman kimppuun

Saksan politiikan seuraavalla nelivuotiskaudella päätetään raskaan sarjan asioista. Akuutein kysymys on, miten Euroopan johtava talousmahti palautetaan kasvuraiteelle.

Päinvastoin kuin Suomessa, Saksassa porvaripuolueet suunnittelevat uusia tuloverojen kevennyksiä. Äänekkäimmin kevennystä vaativat kristillisdemokraattien apupuolueet CSU ja FDP, joista viimeksi mainittu on esittänyt useiden prosenttiyksikköjen pudotusta kautta linjan rikkaimmista köyhimpiin.

Valtapuolue CDU:n kanta on ollut maltillisempi, vaikka sekin on ilmoittanut ajavansa veronkevennyksiä.

CDU:n sisarpuolue, oikeistopiirejä ja Baijerin maakuntaa edustava CSU aikoo toimittaa liittokansleri Angela Merkelille heti vaalien jälkeen yksityiskohtaisen toimintaohjelman päivämäärineen, jotta kevennykset saataisiin voimaan jo 2011-12.

Jopa sosiaalidemokraatit olisivat valmiita tuloveronkevennyksiin, mutta vain pienituloisille. Suurituloisimpien veroprosentti pitäisi SPD:n mielestä nostaa 47:ään nykyisestä 45:stä.

TOINEN RASKAAN sarjan kysymys on Saksan ydinvoimaloiden tulevaisuus. Saksassa on 17 ydinvoimalaa, jotka on luvattu ajaa alas vuosina 2020-21. Merkel ilmoitti vaalien alla, että päätöksestä ei voida pitää kiinni, vaan voimaloille on tulossa jopa 15 vuoden jatkoaika, mikäli laitokset pystytään pitämään riittävän hyvässä kunnossa.

Sekä sosialidemokraatit että vihreät ovat olleet jyrkästi ydinvoiman jatkoaikaa vastaan. Merkelin mielestä ydinsähkö on kuitenkin lähivuosina - kun uusiutuvia energiamuotoja vasta kehitellään - ainoa vaihtoehto, mikäli sähkön hinnan ei haluta nousevan pilviin. Merkel on varoitellut tuontiydinsähkön varaan putoamisesta.

Sosiaalidemokraatit ovat liputtaneet uudenaikaisen hiilivoiman puolesta, minkä vihreät ovat kuitenkin tyrmänneet jyrkästi.

KOLMAS ISO kysymys on Afganistanin joukkojen kohtalo. Puolueista vain laitavasemmistoa edustava Linke on vaatinut 4 200 saksalaissotilaan välitöntä kotiuttamista, vaikka kansan enemmistö on ollut vetäytymisen kannalla jo jonkin aikaa.

Vetäytyminen joka tapauksessa tapahtunee nyt alkavalla vaalikaudella, sillä niin nykyinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier (SPD) kuin liittokansleri Merkelkin ovat puhuneet vuodesta 2013 takarajana.

VIIMEINEN ja ehkä kaikkein suurin kysymys on, miten ratkaista tulevaisuudessa häämöttävä suurten puolueiden haaksirikko.

Kaksi suurta puoluetta, SPD ja CDU, saavat tällä hetkellä äänensä pääosin Saksan ikääntyneen väestön ikääntyneemmältä puoliskolta. Alle 24-vuotiaista vain harvempi kuin joka viides olisi valmis äänestämään jompaa kumpaa pääpuoluetta.

Tutkijoiden mukaan äänestäjät seuraavat yleensä nuorena tekemiään poliittisia valintoja läpi elämänsä. Luvassa voi siis olla suuria muutoksia.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja.