Saksan talousihmeen varjopuoli

Saksalla on pyyhkinyt viime aikoina hyvin. Valtava maailmantalouden lama ei ole juurikaan heiluttanut Saksan massiivista talouslaivaa, joka on seilannut tasaisesti eteenpäin. Samaan aikaan monissa muissa maissa työttömyys on räjähtänyt käsiin ja teollisuus sakkaa.

Ei ole suuri salaisuus, että Saksan menestyksen takana on hurjasti kohentunut palkkakilpailukyky. Halpaa työvoimaa on tulvinut markkinoille sekä entisestä Itä-Saksasta että ulkomailta. Lisäksi työvoiman hinta suhteessa tuotantoon ei noussut käytännössä lainkaan vuosien 2000 ja 2008 välissä. Osittain tämä johtuu siitä, että työmarkkinareformit ja ammattiliittojen palkkamaltti ovat ehkäisseet palkkatason nousua.

Saksalla on ollut ennen lamaa kilpailukyvyn ylijäämää. Lisäksi Saksalle tyypillisillä tuotannonaloilla menee hyvin, eli mukana on myös onnea.

Menestyksellä on kuitenkin kääntöpuolensa, ja se on työmarkkinoiden jakautuminen kahteen leiriin. Entistä useampi saksalainen joutuu työskentelemään epätyypillisissä tai osa-aikaisissa töissä. Esimerkiksi 2000-luvun puolivälin Hartz-reformeissa hyväksytyissä minijob-työsuhteissa saa tienata 400 euroa verotta.

Die Zeit -lehden hiljattain julkaisemien tietojen mukaan peräti 2,35 miljoonaa saksalaista käy leipätyönsä ohessa minijob-töissä. Kokonaisuudessaan alityöllistettyjä on Saksassa tällä hetkellä 7,65 miljoonaa. Työssäkäyvän väestönosan köyhyysriski on noussut Saksassa Eurostatin tilastojen mukaan jo 8,6 prosenttiin. Suomessa vastaava luku on 3,7. Ennen Hartz-reformeja osuus oli kummassakin maassa suurin piirtein sama.

Käytännössä minijobit ovat kuitenkin usein loukkuja urakehitykselle, sillä työnantajalla ei ole mitään kannusteita korottaa työntekijää normaaliin työsuhteeseen. Lisäksi Hartz-ohjelma vähensi muuta säätelyä työmarkkinoilla ja heikensi työttömyysturvaa.

Minijob-työt eivät myöskään kerrytä lainkaan eläkettä. Die Zeit -lehti arvioikin, että kehitys voi aikanaan johtaa merkittävään vanhusköyhyyteen.

Useiden arvioiden, muun muassa OECD:n mukaan, työmarkkinoiden eriytyminen uhkaa jo myös pitkäjänteistä talouskasvua. Riski on erityisen suuri niille työmarkkinoille siirtyville nuorille, joilla ei ole erityisen vahvaa koulutus- tai osaamispohjaa.

Lisäksi työmarkkinoiden epätyypillistyminen on OECD:n mukaan korottanut palkkaeroja. Epätyypillisellä sopimuksella työskentelevälle maksetaan nimittäin samasta työstä vähemmän kuin vakituiselle. Työmarkkinoiden liberalisointi ei ole Saksassakaan merkittävissä määrin koskenut vakituisia työntekijöitä.

Saksalainen työpolitiikan linja on pyrkinyt lisäämään työssäkäyvän väestön osuutta sallimalla enemmän epätyypillisiä työsuhteita ja jopa kannustamalla niihin. Tämä politiikka on varmasti tuonut työmarkkinoiden piiriin monia, jotka muuten olisivat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Kuitenkin vastaavasti osa-aikaisista pätkätöistä on muodostunut monille pysyvä loukku, josta ei päästä ponnistamaan pysyviin työsuhteisiin. Siinä luodaan yhteiskuntaan kahden kerroksen työväkeä.

Kirjoittaja työskentelee parhaillaan tutkimusassistenttina saksalaisessa työpolitiikan tutkimusinstituutissa IZA:ssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.