Sankarista petturiksi

Nykyajan huippu-urheilu on pelottavan kovaa leikkiä muissakin lajeissa kuin jääkiekossa.

Kilpailu seuraa toistaan eikä voittoja tai mitaleita riitä kaikille.

Eilisen sankari voi olla tänään koko kansan petturi.

Riikka Sarasoja-Lilja tietää varmasti tunteen. Viime sunnuntaina hän kävi Cavalesen keskusaukiolla niiaamassa kaulaansa MM-pronssimitalin.

Eilen sunnuntain sankari sai eilen otsaansa petturin tai ainakin surkean epäonnistujan leiman. Eikä se häviä ennen seuraavaa onnistumista.

Julmaa, mutta niin se vain menee.

Syyttävää sormea on turha heristää pelkästään ankkurin suuntaan. Oma, suuri vastuunsa on päävalmentaja Magnar Dalenilla.

Sarasoja-Liljan näytöt viestiankkurina olivat olemattomat jo ennen Val di Fiemmeä. Päävalmentaja ei ottanut tuota riittävästi huomioon.

Dalen ei myöskään oivaltanut, että saksalainen ampumahiihtäjä Miriam Gössner nosti Sarasoja-Liljan hyvälle sijalle vapaan tyylin 10 kilometrillä. Sarasoja-Lilja peesasi pitkään neljänneksi sijoittunutta saksalaista hyötyen siitä selvästi.

Jälkiviisaus on tietysti helppoa, mutta jos Dalen olisi nyt luottanut aiempaan luottonaiseensa Krista Lähteenmäkeen, Suomella olisi nyt kaksi MM-mitalia.

Keltanokille MM-viesti oli Val di Fiemmessäkin kova koulu. Anne Kyllöselle, Kerttu Niskaselle ja Sarasoja-Liljalle jäi kosolti jossiteltavaa.

Täydellinen päivä jäi jokaiselta haaveeksi.

Rinta rinnan toisia naisia vastaan mielellään kilpailevan Kyllösen suorituksen pilasi yli-innokkuus. Oli älytön ratkaisu puskea Suomi pihalle kärkitaistelusta paikassa, jossa oli enemmän menetettävää kuin voitettavaa.

Toki on ymmärrettävää, että Kyllönen halusi haastaa Heidi Wengin, ja ehtiä hänen kannoilleen ennen kuin norjalainen pistäisi turbovaihteen päälle ja karkaisi. Nyt kävi kuitenkin niin, että Kyllösen tempaus kolahti pahasti omaan nilkkaan: kun Weng kuuli, mitä takana oli tapahtunut, hän nosti kytkintä.

MM-kulta ratkesi jo siinä.

Kerttu Niskanen selvisi ainakin median silmissä omasta urakastaan lähes puhtain paperein, mutta hän itse oli toista mieltä.

Niskasen pettymys omaan suoritukseensa kavalsi sen, että suomalaiset olivat lähteneet hakemaan kuuta taivaalta. Ei pronssia, eikä hopeakaan vaan Norjaan päänahkaa.

Jostain syystä vain on niin, ettei norjalaisille satu ikinä haavereita, voitelukatastrofeja tai hiihtäjien totaalisia hyytymisiä.

Suomen parhaat mitalisaumat Val di Fiemmessä on nyt nähty. On todennäköistä, ettei saaliksi jää kuin Sarasoja-Liljan ja Lähteenmäen hiihtämä parisprinttipronssi.

Yksi mahdollisuus sentään on, naisten 30 kilometrin hiihto lauantaina.

Justyna Kowalczyk nousi eilen tuon kisan suosikiksi hiihdettyään viestissä hurjan kakkososuuden. Marit Björgen on kakkossuosikki, mutta pronssipallille voisi mahtua jo suomalainenkin.

Siellä voisi olla vaikka Aino-Kaisa Saarisen kokoinen mustan hevosen kolo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.