Sanoman johto hukkasi Erkon perinnön

Sanoma lähti tavoittelemaan asemaa kansainvälisenä mediamogulina aikana, jona oikeat sellaiset alkoivat täyttää skandaalilehtien lööppejä. Sittemmin päätä on hakattu muun muassa Applen, Facebookin, Googlen, Netflixin ja Twitterin istuttamaan puutavaraan.

Ei ole taantuvia markkinoita, on ainoastaan taantuvia organisaatioita ja johtajia. Tämä professori Kaj Storbackan oppi ponnahti mieleen lukiessani Sanoman viimeisintä katsausta. Edellisen kerran, kun mediakonserni raportoi kasvua vuotta aiemmasta, oli vertailukautena armon vuoden 2011 kolmas neljännes.

Sittemmin Sanoman liikevaihto ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ovat olleet kuoleman spiraalissa. Pääkaupunkilaisena olen ollut kuulevinani Hietaniemen hautausmaalta jylyä joka katsauksen jälkeen.

Dynaamista viestintää

Tammi-maaliskuussa 2015 Sanoma teki tappiota 220 000 euron päivätahtia. Romahdustahti viisinkertaistui vuodentakaisesta. Häveliäisyyssyistä jätän muut luvut painamatta.

Käänneyhtiöt kääntyvät harvoin – Sanoma ei ole osoittanut siitä merkkiäkään. Osake on lasketellut vuodesta 2011 jo 73 prosenttia. Yleisindeksi on loikannut päinvastaiseen suuntaan.

Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen on silti viestinnässään aina yhtä dynaaminen. Seuraavassa lainaan tiedotteita joka vuodelta alkaen tilinpäätöksestä 2011:

”Sanoma muuttuu.”

”Päätimme ryhtyä toimiin sisäisen muutoksen vauhdittamiseksi.”

”Suunnittelemme toimintamallin muutosta.”

”Jatkamme muutosstrategiamme toteuttamista.”

”Kiihdytämme kehitysvauhtia.”

”Muutosstrategiamme etenee hyvin.”

Tunsitko deja vu’n? J. Karjalaisen sanoin: ”et ole yksin”. Lausunnot paljastavat Sanoman pyörivän vuodesta toiseen samassa liikenneympyrässä. Kertoisiko joku jo yhtiön johdolle, mistä rampista pitää kääntyä?

Sitaattisarjan kruunaa Kaukosen uunituore tuloskommentti: ”Tarve suunnanmuutokseen on selkeä.”

Onko tässä vuoden muutosjohtaja? Montako kierrosta tarvitaan ennen kuin Erkko nousee haudastaan? Vuodesta 2012 Sanoman vuosiliikevaihto on romahtanut jo liki puoli miljardia euroa.

Sisällöntuotantoa revitään selkänahoista

Kun kasvuvisio puuttuu, tehdään sitä, mikä ei toimi, mutta vähemmin resurssein. Sisällöntuotantoa revitään selkänahoista. Kolmessa vuodessa Sanoman henkilöstö on vähentynyt 34,5 prosenttia. Kuinka moni toimittaja on sairastunut jakomielitautiin? Mitä monistetaan ja moneenko eri kanavaan?

Sanoma on reagoinut median murrokseen – kalliisti ja myöhässä. Apua ei ole tullut, koska aikanaan unohdettiin, että järjestelyitä kannattaa tehdä vain, jos hinnat ovat järkeviä. Sanoma on toiminut vastoin oppia: ostaen höttöä strategiakiimassa kalliilla, ja rahojen loputtua myyden sille, jolta vielä jotain saa.

Moraalikadosta kertoo, että yhä useammin syylliseksi maalataan Yleisradio. Kannattaisi kuitenkin katsoa ensin peiliin. Vuonna 2011 Sanoma myi Finnkinon Ratos AB:lle 116 miljoonalla eurolla. Finnkino yhdistyi Ratoksen elokuvayksikköön. Koko himmeli sai taas pari viikkoa sitten uuden omistajan – ja Ratos 90 miljoonan euron myyntivoiton.

Aito kasvu syntyy vain kasvavilla markkinoilla. Valtaosa kasvusta on koko toimialan kasvua. Jos markkinaa ei ole, parhaat luovat sen. Tahtia voi kiihdyttää yritysostoin. Markkinaosuuden voittaminen edustaa vain pilkun oikeaa puolta. Sanoma kompuroi polulla, jossa laajennutaan merten yli ja kokoluokassa ostamalla lisää hiipuvaa bisnestä. Tulokset näemme.

Loppukaneetin ansaitsee lainaus Sanoman toissaviikon raportista. ”Edellisen 12 kuukauden kasvutrendi parani -3,7 prosentista -3,2 prosenttiin.” Siis kasvutrendi? Tässähän tuli jälleen housuihin, pakkasta vain oli vähemmän kuin viimeksi.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.