Sapiskaa yrityksille

Maakunnan yrityselämä sai moitteita eilen Rantasipi Laajavuoressa. Auditorio oli pullollaan poliitikkoja maakuntaliiton ja kuntaliiton seminaarissa, kun ensiksi europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) puhui napakasti yrityksistä ja sitten kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) laukoi lukujaan. Keskisuomalaiset yritykset eivät tutki ja kehitä riittävästi. Eivätkä yrityksemme ole ahnaasti levittäytymässä Euroopan markkinoille.

Virkkunen sanoi maakunnan yrityksiä passiivisiksi ja varovaisiksi. ”Olen pettynyt, että aika vähän on halukkuutta vientimarkkinoille. Aika suuretkin ja merkittävät yritykset ovat täällä siihen haluttomia.”

Virkkunen toisti monta kertaa, että Eurooppa tarjoaa yrityksille 500 miljoonan ihmisen markkinat. Niille pitäisi mennä.

Pekkarinen jatkoi siitä, mihin Virkkunen lopetti. Hän esitteli kalvoja, joissa oli esimerkiksi Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahojen jakaumia maassamme. Keski-Suomeen tulee kolme prosenttia näistä rahoista, kun parhaimmillaan osuus on ollut viisi prosenttia.

”Julkista rahaa tulee, mutta yritykset eivät satsaa tässä maakunnassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.” Pekkarisen mukaan iso osa tutkimuksesta ja tuotekehitystä tapahtuu julkisella sektorilla.

Keskisuomalaisten yritysten osuus maan T&K-menoista oli vain 1,9 prosenttia (2014). Julkisen sektorin osuus sen sijaan oli 5,9 prosenttia. ”Keski-Suomessa on Romanian ja Bulgarian tilanne”, Pekkarinen huokaisi.

Olisipa mielenkiintoista kuulla, mitä Kauppakamarin ja Keski-Suomen yrittäjien kärkihenkilöt vastaavat maakunnan napapoliitikoille. Ainakin heitetty haaste on selvä. Jos tästä syntyy reipas keskustelu yritysten kasvuhaluista, Keskisuomalainen lupaa julkaista mielipidesivuilla aiheesta kaikki perustellut kirjoitukset.

Tuskin Virkkunen tai Pekkarinen halusi yksisilmäisesti moittia yrityksiämme. Kyse ei aina ole yritysten halusta ja mahdollisuuksista.

Keski-Suomessa on kovin vähän täältä johdettuja ja täällä pääkonttoriaan pitäviä yrityksiä. Yleensä T&K-toiminnat tapahtuvat yrityksen pääkonttoripaikkakunnalla. Valtakunnallisten yritysten pääkonttoreita on muun muassa Vapon, Keskisuomalaisen, Harvian ja Betsetin lisäksi vain pieni joukko.

Keski-Suomeen siis tarvitaan lisää pääkonttoriyrityksiä ja käytännössä myös kasvollisia omistajia. Maakuntaan tulisi kehittyä lisää ihmisiä, sukuja tai yrittäjiä, joilla on rohkeutta ja varallisuutta tutkia, tuotekehittää ja investoida. Ja sitten mennä maailmalle.

Tämän eteen Virkkunen ja Pekkarinen toivottavasti tekevät töitä.

Talouselämässä on maakunnassa kevään merkkejä. Ainakin tilastoista voi näin välillisesti päätellä. Vireys on nousemassa.

Jyväskylän lentokentän liikenne lisääntyi viime vuonna. Jyväskylän kaupungin muuttovoitto nousi huippuvuosien tasolle ja maan kärkiluokkaan heti pääkaupunkiseudun peesiin. Ja Valmet on analyytikkojen suosikkiosake.

Josko Suomenkin talouden synkimmät vaiheet olisivat jo tänä vuonna ohitse? Kunpa hallitus saisi aikaan vireyttä ja mielialaa nostavia päätöksiä, niin kohta kymmenen vuotta kestänyt taantuma taittuisi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.