Sauna vaikka satamaan?

Monilla suomalaisilla on nykyään oma sauna kodin seinien sisällä. Nykysaunaa pidetään perinteisenä, mutta kysymyksessä on suhteellisen uusi ilmiö. Vielä muutama vuosikymmen sitten sauna ei missään tapauksessa kuulunut asuintaloon.

Sauna kuului olla erillisessä rakennuksessa. Maalla yhtä saunaa käytti usein suuri joukko ihmisiä: esimerkiksi kaikki samalla tilalla asuvat perheet, talolliset ja työntekijät. Nykysaunat ovat tiukasti yhden ydinperheen yksityisiä tiloja. Sekin on uutta.

Suomen saunaseura myönsi tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon yrittäjä Kimmo Helistölle. Helistön helsinkiläinen saunayritys Sauna Arla levittää alkuperäisempää saunomisperinnetta: yhteisöllisempiä saunoja.

Helistö on lisäksi perustanut 1990-luvulla Höyry-klubin, joka vie saunomista maailmalle. Klubi on vienyt suomalaisen saunan muun muassa New Yorkiin.

Helistön mukaan ”yleisten saunojen pitää olla helposti lähestyttäviä. Niitä tulee olla ihan kaupunkien ytimessä, vaikka Senaatintorin laidalla.”

Yleiset saunat syntyivät kaupungistumisen myötä, niin myös Sauna Arla. Se on perustettu jo 1929. Kallioon perustetun saunan oli alunperin määrä palvella maalta kaupunkiin muuttavaa väestöä. Saunalla oli merkitystä, sillä se oli monille ainoa mahdollinen peseytymispaikka. Samalla sauna oli yhteisöllinen paikka. Yleisiä saunoja seurasivat taloyhtiöiden saunat ja sitten asuntoihin rakennetut saunat.

Tällä hetkellä Helsingissä on muutama yleinen sauna, mutta Helistö uskoo, että niitä on kymmenen vuoden kuluttua tusina. Hän sanoo, että saunoista on tullut kaupunkikulttuuria: ”Saunoihin tullaan sosiaalisen merkityksen vuoksi kuin kahviloihin.”

Jyväskylässä yhteissaunaperinne on hiipunut. Kaupungissa on kuitenkin ollut jopa parikymmentä yleistä saunaa, pisimpään niistä toimi Veijasen Sauna Voionmaankadulla. Sekin kuitenkin lopetti toimintansa jo vuonna 1973 (Suur-Jyväskylän Lehti 25.4.2009).

Veijasen saunan talon julkisivu on suojeltu. Rakennus sijaitsee Voionmaankadun ja Keskikadun kulmauksessa ja se on muutettu asuintaloksi. Tontilta purettiin vuonna 2009 puutalo, jossa oli toiminut mankeli ja paikalle rakennettiin kerrostalo.

Jyväskylän yleisten saunojen puute pulpahti uudelleen pinnalle viime keväänä. Yksityishenkilö haki Harjulle kaavamuutosta yleisen saunan rakentamiseksi Harjun rinteeseen Oikokadun ja Yliopistonkadun kulmaukseen. Hakijan perusteina olivat saunakulttuurin elävöittäminen, keskustan asukkaiden virkistysmahdollisuuksien lisääminen ja keskustan kehittäminen (Ksml.fi 5.3).

Kaupunki lausui kannattavansa yleistä saunaa keskusta-alueelle, mutta antoi hankkeelle rukkaset, koska Harjun rinteeseen ei voi rakentaa uutta.

Saunakauhaa ei kuitenkaan kannata vielä heittää nurkkaan. Ehkä nykyaikainen kaupunkisaunojen kulttuuri palaa vielä Keski-Suomeenkin. Helistön Senaatintori vertaukseen nojaten: miten olisi sauna Kirkkopuistossa tai vaikkapa satamassa?

Maakunnan pienemmissä kunnissa saunakulttuuri elää monella tavalla. Saunominen on perinne, joka kehittyy koko ajan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.