Saunamaakunnan löyly karkaa

Keski-Suomen olisi määrä olla "maamme saunamaakunta" ja "kansainvälinen saunakulttuurin innovaatiokeskus". Sitä on vaikea uskoa, kun katsoo tämänkin viikonlopun kulttuuritarjontaa. Saunomisen maailmanmestaruuksista mitellään Heinolassa Päijät-Hämeessä ja mobiilisaunat kokoontuvat Teuvalla Etelä-Pohjanmaalla.

Heinolan kisoihin on ilmoittautunut kilpailijoita 15 eri maasta. Teuvalle tulee ensi kertaa härvelisaunoja myös Baltian maista. Keski-Suomella on oma Sauna from Finland -lähettiläs, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson, mutta häntä ei nähdä kummassakaan tapahtumassa.

Suomessa on miljoonia saunoja, enemmän kuin henkilöautoja. Pelkästään uusvanhoja savusaunoja on kymmenin tuhansin. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, sanoo Kansainvälisen Savusaunaklubin puheenjohtaja Seppo Leskinen - hänkään ei vaikuta Keski-Suomessa vaan Pirkkalassa.

SAUNAMAAKUNTA Keski-Suomi näyttää siis antavan kovasti etumatkaa kilpailijoilleen. Kaikki konseptitkaan eivät taida olla selvillä, niin monenlaista konsulttihöttöä niihin on ympätty.

Jos tarkoitus on luoda maakuntapohjainen maailmanvalloitushanke, olisi ehkä hyvä lähestyä aihetta aivan aluksi oman maakunnan perinteiden näkökulmasta. Niitäkin on.

Esimerkiksi Saarijärven Lannevedellä vaikuttanut tehtailija Eeti Hänninen (1902-1993) kirjaa muistelmissaan saunan keskeisen roolin maalaiselämässä:

Sitä käytettiin kylpemisen lisäksi lapsentekoon, hierottamiseen ja kuppaamiseen, pellavien ja liinojen loukuttamiseen ja lihtaamiseen. Matorohtoja nautittaessa oleskeltiin saunassa, mahan tyhjentämiseksi nurkantaus oli lähellä.

Monet Hännisen ylöskirjaukset kuten Iisakin perselöylyt tai tarvihtevan valta lauteilla ovat yhä osa elävää saunaperinnettä Lannevedellä.

Löylykisatkin pidettiin, jopa sellaiset, että ne ylittivät valtakunnallisen uutiskynnyksen. Syksyllä 1935 kerättiin Lanneveden kyläkuntien löylykilpailulla ja iltamilla rahaa Berliinin olympialaisten kisarahastoon. Rukkaset sekä viilajauhot ja muunkinlainen koiruuksien käyttö jyrkästi kielletään, referoi Keskisuomalainen löylykisojen sääntökirjaa ennakkojutussaan 3.10. 1935.

Itse kisassa löylyä heitettiin Arabian Kesti-kahvikupilla kolmanneskuppi kerrallaan ilman taukoja ja tuomarien ankarassa valvonnassa ratkaisuun saakka.

Kiuas paukkui ja kiljui ja suhisi, ja kilpailijat kiljahtivat ja puhisivat, ja kansanjoukkojen mieliala kiihottui suuresti saunan ulkopuolella, ja haitari lauloi "Petsamoa" niin että sydäntä raateli, kuvaili Helsingin Sanomat Lanneveden löylykisaa, joka löysi tiensä myös Uuden Suomen sivuille. Finalistien yhteispotretista uhkuu päättäväinen kansakunnan rakentamisen henki.

Perinteille on hyvä rakentaa. Kun kisa yli 60 vuotta myöhemmin elvytettiin, käytännössä mitään ei tarvinnut muuttaa. "Petsamon" nuotitkin löytyivät. Vain mestarit vaihtuivat. Palsankylän ohi nousivat Laihankylä ja "Tunnottomat Luotolan veljekset".

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.