Schengenin pitää jatkua

Eurooppaan tuli viime vuonna 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Mitään merkkejä ei ole tilanteen rauhoittumisesta, pikemminkin päinvastoin. Vaikka Suomeen ei juuri nyt turvapaikanhakijoita tule, paine Euroopan etelärajoilla jatkuu ja voimistuu.

Kreikkaan seilasi viime vuonna meritse yli 860 000 turvapaikanhakijaa, ja tänä vuonna virta on vain kiihtynyt. Jo alkuvuodesta meren on ylittänyt 135 000 tulijaa.

Siksi EU:n ja Turkin maaliskuun huippukokouksessa sopimat askelmerkit pakolaiskriisin hallitsemiseksi ja ihmissalakuljetusten estämiseksi ovat tärkeitä. Kreikka on isossa paineessa. Se, samoin kuin Turkki tarvitsee kansainvälistä apua pakolaisten elämän kohentamiseksi ja tilanteen hallitsemisiksi.

Ei pidä kuitenkaan kuvitella, että Turkki hoitaisi kriisin puolestamme. Euroopan unionin on itse laitettava keskeiset elementit kuntoon; näistä tärkeimpinä pitävä ulkorajavalvonta, tulijoiden tunnistaminen ja rekisteröinti, sekä turvapaikanhakijoiden tasaisempi jako jäsenmaiden kesken.

Päätöksiä ja suosituksia näistä aiheista on tehty kymmenittäin, mutta jäsenmaiden tasolla toimeenpano ontuu pahasti.

Hätäratkaisuna kahdeksan jäsenmaata on joutunut ottamaan tilapäiset rajatarkastukset käyttöön Schengen-alueella. Komissio yrittää puskea nyt jäsenmaita laittamaan asiat siihen kuntoon, että normaaliin Schengen-järjestelmään voitaisiin palata vuoden loppuun mennessä.

Tämä on tärkeä tavoite. EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä poliittisista ja taloudellisista saavutuksista. Siitä ei pidä luopua. Sisäisten rajatarkastusten palauttamisen on arvioitu nostavan suoraan kustannuksia 5–18 miljardia euroa vuodessa.

Sillä on myös isot välilliset talousvaikutukset asukkaiden työssäkäynnin, matkailun ja tavaraliikenteen kautta. EU-alueella vapaasti liikkuvan tavaraliikenteen arvo on 2 800 miljardia euroa vuodessa. Rajatarkastusten vaikutukset haittaisivat erityisesti tavarakuljetuksia maataloudessa ja kemianalalla sekä raaka-ainekuljetuksissa.

On arvioitu, että pysyvät sisärajatarkastukset vähentäisivät jäsenmaiden välistä kauppaa 10 prosentilla. Samalla se merkitsisi, että EU:n taloudellinen suorituskyky voisi kymmenen vuoden kuluttua olla jopa 1,4 biljoonaa euroa alhaisempi kuin ilman sisärajoja.

Kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta sisämarkkinaa on vahvistettava, eikä laitettava sille esteitä.

Sama pätee työvoiman liikkuvuuteen. Jo tällä hetkellä päivittäin 1,7 miljonaa EU-kansalaista käy naapurimaassa työssä. Tämä näkyy myös Suomen ja Viron välisessä liikenteessä; Suomessa työskentelee arviolta 100 000 virolaista. Usein tehtävissä, joihin Suomesta on ollut vaikea rekrytoida työvoimaa, kuten rakennus- ja kuljetusalalla.

Virta vie myös Suomesta ulkomaille. Suomalaiset paitsi työskentelevät muualla Euroopassa, tekevät vuosittain lähes 8 miljoonaa lomamatkaa ulkomaille.

Matkakohteiden kolmen kärjessä ovat EU-maat Viro, Ruotsi ja Espanja. Suomalaisia tutkinto-opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita on ulkomailla joka vuosi parikymmentätuhatta. Vapaa liikkuvuus on siis suomalaisille jo arkipäivää.

Pakolaistilanteen ratkaisemiseen tarvitaankin nyt muita keinoja kuin EU:n sisärajojen sulkeminen.

On lisättävä kansainvälisiä ponnistuksia rauhan ja vakauden saavuttamiseksi Euroopan lähialueilla, erityisesti Syyriassa. Samoin komission ehdotus EU:n yhteisestä rajavalvonnasta on toteutettava ripeästi. Mutta ennen kaikkea jäsenmaiden on laitettava nyt toimeen kaikki ne päätökset, jotka on yhteisesti jo tehty.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.