Schildtin patsas Jyväskylään

Keski-Suomen historiassa tapaamme lukuisan joukon toinen toistaan merkittävämpiä henkilöitä.

Mutta yksi on ylitse muiden. Piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildtin (1810-1893) elämäntyö on laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan ylivertainen. Hän oli lääkärin ammatin ohella poikkeuksellinen toiminnan mies yhteiskunnan ja kulttuurin alueilla paikallisesti, maakunnallisesti ja muun muassa valtiopäivämiehenä laajemmin autonomisessa Suomessa. Schildtiä on tapana sanoa tieteen ja taiteen isäksi eikä syyttä. Hänen kehittämiään ovat nimittäin suomen kielen sanat tiede ja taide.

Jyväskylässä on aloitettu valmistautuminen ensi vuonna vietettävään kaupungin suurmiehen syntymän 200 vuotisjuhlien viettoon. Kaupungin sivistysjohtaja Laila Landén johtaa puhetta Schildtin juhlavuoden toimikunnassa.

Schildtin elämäntyö on ensi vuonna näkyvästi esillä. Keski-Suomen hahmottumiseen keskeisesti vaikuttaneen piirilääkärin juhlavuosi huomioitaneen myös Keski-Suomen liitossa. Hän oli lisäksi muun muassa sanomalehtimies, joten vuosina 1868-1870 Jyväskylässä ilmestyneen Kansan Lehden perustaja ja kustantaja on ensi vuonna esillä myös tiedotusvälineissä.

YLIOPISTON piirissä on aina pidetty Schildtiä esillä henkilönä, joka ensimmäisenä esitti ajatuksen Jyväskylän yliopiston perustamisesta. Siitä muistuttaa Seminaarinmäen kampuksella Schildtin porttina tunnettu Pero Luostarisen veistos, jonka valtio lahjoitti yliopistolle 50-vuotisjuhlien merkeissä vuonna 1984. Yliopiston kokoelmissa on myös kuvanveistäjä Erland Stenbergin (1838-1896) Schildtin kipsinen rintakuva, josta keskisuomalainen kuvanveistäjä Timo Kara on tehnyt pronssivaloksen.

Tiedeyhteisön syntyhistoria on ensi vuonna monipuolisesti esillä Jyväskylän yliopistossa. Schildtin rinnalla esillä on Jyväskylän seminaarin perustaja ja ensimmäinen johtaja Uno Cygnaeus (1810-1888), joten Seminaarinmäellä vietetään kahden yliopiston perustamiseen keskeisimmin vaikuttaneen miehen syntymän 200-vuotisjuhlia.

JYVÄSKYLÄ pitää näyttävästi esillä kaupungin perustamisesta aloitteen tehneen majuri Carl Rosenbröijerin (1762-1832) muistoa. Pronssinen rintakuva on sijoitettu Kunnallistalon eteen. Mutta kaupungin historiaan paljon enemmän vaikuttaneen Wolmar Schildtin näköispatsasta Jyväskylässä ei ole.

Stenbergin kipsistä rintakuvaa mallina käyttäen on mahdollista tehdä Schildtistä pronssinen näköispatsas sijoitettavaksi Kunnallistalon eteen.

SCHILDTISTÄ on kirjoitettu paljon. Sakari Kuusen kirjoittama elämäkerta Wolmar Styrbjörn Schildt-Kilpinen. Elämä ja toiminta on vuodelta 1962. Teos on verrattain perusteellinen yleisesitys Schildtin elämäntaipaleesta. Myös henkilöhistorian tutkimus on kuitenkin mennyt eteenpäin, joten uusi elämäkerta olisi tarpeen. Tutkimuksen kysymyksenasettelu voisi lähteä esimerkiksi siitä, miten Schildtin ajamat hankkeet ja ideat toteutuivat 1900-luvun kuluessa.

Päteviä tutkijoita Schildtin elämäkerran kirjoittajiksi löytyy yliopiston historian ja etnologian laitoksen piiristä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.