Se on saatava, mikä kohtuus on!

Kahden viikon karu saldo: Suomesta katoaa yli tuhat teollista työpaikkaa, välillisesti yli toinen mokoma.

Suomalainen teollisuus on muista maista poiketen vapaassa pudotuksessa. Metson irtisanomiset puhuvat puolestaan. Karu käsi koskettaa satoja metsolaisia ja heidän perheitään. Kohta vaikutus näkyy palvelualoillakin. Nuorisotyöttömyydessä olemme jo maan kärjessä.

Kataisen suurkunta- ja sote-sotkuihinsa juuttunut hallitus on näihin saakka katsonut menoa sivusta. Nyt sen vastaus tapahtumiin on miljardien rakennepaketti ja verouudistus.

Rakennepaketin vaikutukset ovat vuosien päässä. Kaiken lisäksi kaavaillut miljardien eurojen menoleikkaukset ja työurien jatkamisen vaikutukset osin tyhjän päällä. Osin ne ovat aivan virheellisiä.

Verouudistuksen positiiviset vaikutukset auttavat viipeellä vientiä, mutta kiristävät kymmenien tuhansien työllistävien pk-yritysten verotusta jo vuoden alusta lähtien.

Kysymyksemme pääministerille kuului pitkin viikkoa: mitä hallitus on valmis tekemään heti, tässä ja nyt? Vastausta ei tullut. Vastaus siihen, mitä pitäisi, löytyy markkinoilta: yritysten lainahanat ovat tukossa, vakuusvaatimukset ja pankkien marginaalit ovat kasvaneet ja yritysten tuotekehityksen resursseja leikataan. Nekään, joilla liikeidea on kunnossa, eivät saa rahoitusta. Työpaikkoja ei synny hyvistäkään hankkeista.

Keskustan mielestä ihmiset on saatava työhön ja talous kasvuun. Näivettymiskierre on katkaistava.

Nyt tarvitaan nopeasti kansallinen teollisuusstrategia. Investointeja on vauhditettava heti verohuojennuksin ja Finnveran riskinottoa on lisättävä. Tarvitaan kasvurahasto yritysten pääomahuollon ja kehittämisen rahoitukseen.

Kasvurahaston, jonka pääomittaminen tapahtuisi valtion ei-strategisen omaisuuden myynnillä ja tietyin edellytyksin myös velalla, tulisi vastata myös työllisyyttä ja yrittäjyyttä auttaviin infra-ja talonrakennustarpeisiin.

Yritysten sivukuluja on määräaikaisesti kevennettävä, koulutuksen leikkaukset peruttava ja nuorisotakuu on pantava uusiin puihin.

Ehkä nurinkurisinta suomalaisen työn kurittamista on kuitenkin se, että Kataisen hallitus on päättänyt romuttaa kotimaisen bioenergian kilpailukyvyn kivihiilen verrattuna.

Lauhdesähköä tehtiin kivihiilellä alkuvuonna neljä kertaa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Hiilen virta Uralin takaa Jyväskyläänkin vahvistuu samalla kun puu mätänee metsään.

Teollisuuden ja muun talouden alamäki rapauttaa kuntien veropohjan. Se ja valtion leikkauslinja uhkaavat iskeä Jyväskylänkin polvilleen. Ja polvilleen menee, ellei Jyväskylän tuloja saada nousuun eli elinkeinopolitiikkaa saada uusiin puihin. Säästöjä tarvitaan, mutta irtisanomisten kierre olisi julma.

Kataisen hallituksen rakennepaketin käytännössä ainoat konkreettiset toimet ovat kuntien harteille heitetyt taakat. Sen päätökset tulevat leikkaamaan kunnilta ainakin kaksi miljardia euroa.

Vaikka kuntien velvoitteita samalla kevennetäänkin, on muuallakin Jyväskylän malliin edessä yt-neuvotteluja, irtisanomia ja veronkorotuksia. Kysymys on tasaveron kiristämistä, juuri sitä, mitä SDP rajusti vastusti vaalien alla.

Kaiken lisäksi, kunnille ollaan sälyttämässä myös uusia tehtäviä. Kotihoidontuen leikkaukset ovat THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmen arvion mukaan johtamassa noin 15 000 päivähoitopaikan lisäämiseen. Kuntien työllistämisvelvoitteiden hintalappu lienee yli 200 miljoonaa euroa.

Keskustelin salissa tätä kirjoittaessani välillä liikenneministerin kanssa. Muistutin, että kohtelumme on kohtuuton. Ensin olette siirtäneet meiltä kaikkien liikennemuotojen kaikki kehittämishankkeet seuraavalle vaalikaudelle. Nyt tupaan tulee samaan aikaan niin maakunnan lentoyhteyksissä kuin yksityisteiden rahoituksen liki lopettamisena.

Lentoliikenteen lopettamisen uhka kasvaa sattumoisin samalla, kun valtio satsaa Helsinkiin Finavialle 200 miljoonaa euroa. Finavia taas nostaa lentoyhtiöiltä perimiään kenttämaksuja. Tämä johtaa ”kiikun kaakun” olevat vuorot kannattamattomiksi.

Hallituksen suunnalta on aikaisemmin sanottu, että kaupungin ja maakunnan tehtävä on ostaa lentoyhtiöiltä vuoroja, mikäli ne eivät kaupallisesti kannata. Rahoitukseksi valtio suosittelee kaupungin ohella maakunnan kehittämisrahaa unohtaen, että sama hallitus käytännössä lopettaa koko kehittämisrahan. Tällainen pompottelu ei käy!

Valtion on sitouduttava rahoittamaan riittävä määrä lentovuoroja Jyväskylästä siihen saakka, kunnes meillä on ratayhteys, jolla matka Tampereelle ja Helsinkiin taittuu ratkaisevasti nykyistä nopeammin.

Keski-Suomi on sentään puun kasvattamisen ja jalostamisen, metallin huipputuotteiden tekemisen ja koulutuksen kehto. Meillä itsellämme on päävastuu siitä, että pärjäämme jatkossakin.

Mutta kohtuus on, että saamme myös valtiolta sen, mikä oikein on. Nyt ei ole näin!