Sijoittaja ei jaksa murehtia

Itäisessä Ukrainassa on eletty tämänkertaisen kähinän verisimpiä päiviä, mutta kansainväliset sijoittajat eivät niistä enää jaksa kiinnostua. Sotaisat uutiset ovat vieneet Moskovan pörssin alamäkeen ja heikentäneet ruplaa, mutta rajojen ylittäviä vaikutuksia niillä ei ollut. Piskuisen Helsingin pörssimme Venäjä-riippuvaisten osakkeiden vapina on ollut poikkeus.

Kreikan vaalitulokset heittivät touko–kesäkuussa 2012 pörssikurssit kaivoon, kun sijoittajat opettelivat uusia nimiä: Syriza, Alexis Tsipras, Kultainen Aamunkoitto. Vaikka nyt Kreikan vaalitulos oli säntillisesti ajattelevan suomalaisen mielestä erittäin ikävä, eivät pörssikurssit niiden vuoksi romahtaneet. Kreikassa kurssit vaipuivat, mutta se ei tartuttanut naapureitaan. Helsingissä vaalien jälkeisenä aamuna edellisen viikon aikana EKP:n ison singon lataamisesta humaltuneet osakekurssit hieman hoipertelivat, mutta jatkoivat nousujuhlaansa jo iltapäivällä.

Tämä on nähty monta kertaa. Kun sijoittaja on säikäytetty kuiskimalla korviin synkkiä sävyjä, alkaa pian hänen aivonsa turtua. Kreikan tilanne on ollut tapetilla kauan eikä siihen enää oikein löydä uutta kulmaa. Vaikka vaalien tulosta isoilla kirjaimilla huudettiinkin, ei se yllätys ollut. Euron hajoamisen uhka ei enää ole uutinen. Sijoittajan päähän mahtuu vain yksi huoli kerrallaan. Vaikuttaakseen sen pitää olla tuore, jonka vaikutuksia ei pysty taulukkolaskentaohjelmaan määrittelemään.

On joukko sijoittajia, joiden mieliin entiset ikävät tapahtumat voivat jäädä vaikuttamaan pitkäksikin aikaa. He saattavat takertua entiseen, vaikka kuinka olisi aihetta vaihtaa levyä. Tähän ilmiöön törmään usein, kun puhutaan osakesijoittamisesta.

Aina löytyy joku, joka ei halua osakkeisiin koskea, koska sattui laittamaan rahojaan teknologiaosakkeisiin vuonna 2000. Joku toinen on tehnyt onnettoman rahastosijoituksen ja menettänyt rahaa. Tämä riittää perusteeksi sille, että pitää rahansa pankkitilillä näennäisessä turvassa. Omista virheistä on helppo syyttää muita. Opiksi ottamisen kautta saattaisi vaikka vaurastua.

Tulosten ohella osinkojen määrä jännittää päivien pidentyessä. Sijoittajat pohtivat, joko öljyn hinnan lasku ja euron heikentyminen ehtivät vaikuttaa viime vuoden puolella vai onko niiden tuoma vetoapu vasta tulossa.

Fortumin osakekurssia en ymmärrä. Se on kulkenut kiusoittelevan nätisti indeksin tahtiin, vaikka sen Venäjä-riskit ovat paisuneet. Joka kymmenes tuloseuro tuli viime vuonna Venäjältä, ja osuuden olisi alkuperäisten kaavailujen mukaan pitänyt nousta lähes kolmannekseen ensi vuoden aikana. Yhtiön investoinnit Venäjälle ovat noin neljä miljardia euroa ja se on jo puolittanut alkuperäisen 500 miljoonan euron vuosittaisen tulostavoitteensa. Osakekurssissa riskien nousu ja tuloksen pieneneminen eivät näy.

Venäjän heikko tilanne sai YIT:n irtisanomaan väkeä naapurimaan puolelta. Yhtiö ei ole kuitenkaan vetäytymässä, sillä maan tilanteen selkiytyessä se aikoo lisätä asuntotuotantoaan. Tämä on viisasta joustavuutta.

Kirjoittaja toimii sijoittamisen kouluttajana OP-ryhmässä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.