Sijoittajien joulu meni jo

Pörssivuosi alkoi ilman huolta huomisesta. Miss’ siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun, soi sijoittajien sielunmaisemissa.

Tahtia löi myös Euroopan keskuspankin italialainen pääjohtaja Mario Draghi, joka halusi velkavuoren alla elävien säästäjien näkevän Etnan kauniina: ah tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään. Heti tammikuussa pöytään iskettiin tieto yli tuhannen miljardin (!) euron elvytyksestä. Se toi pörssiin ennätystungoksen.

Pörssivuodesta voi puhua erittäin hyvänä ja erittäin heikkona. Kaikkiaan tämä oli keskimääräistä parempi, mutta kaksijakoinen vuosi, jonka aikana monivuotinen nousutrendi todennäköisesti taittui.

OMX Helsinki 25 -indeksi on kohonnut maaliskuusta 2009 huimat 165 prosenttia. Valtiot ovat elvyttäneet velalla, keskuspankit painamalla lisää rahaa. Pörssiennätyksiä on taottu maailmalla.

Yksistään päättyvän vuoden tammi–huhtikuussa Helsingin pörssi nousi parhaimmillaan 22 prosenttia. Tämän huomioiden indeksi on kuitenkin ollut kaksi kolmasosaa vuodesta laskutrendillä, sillä vuoden alusta nousua on jäljellä enää 9 prosenttia.

Laskutrendin alkamista tuleekin tarkastella viimeisimmistä kurssihuipuista, ei kalenterivuoden alusta. Viime kevään euforiassa saatoimme ohittaa tämän pörssisuhdanteen huipun.

Uudet huiput toki tulevat, mutta välissä voi vierähtää pari heikon tai vaakalentoisen kurssikehityksen vuotta. Yhdysvalloissa keskuspankki lähetti jo korot nousuun, mikä alkanee asteittain kääntää pääomavirtoja pörssistä.

Viime vuosina kurssinousu on tuonut kokonaistuotoista 75 prosenttia ja osingot 25 prosenttia. Suhdeluvut kääntynevät.

Kaikkiaan pörssisuhdanteen huipun ohitus koskee yleiskuvaa. Yksittäisten yhtiöiden valintojen merkitys kasvaa rajusti.

Yhtiövalinnat ovat itse asiassa jo nousseet kuskin paikalle: 25 suuryhtiön joukossa mediaanilasku päättyvän vuoden kurssihuipuista on jo peräti 20,5 prosenttia. Vain Amer Sports, Elisa, Huhtamäki, Neste, Sampo, Tieto, ja Wärtsilä ovat säästyneet alle 10 prosentin pudotuksella.

Kun piensijoittaja vielä empii varpusen lailla myyntinapilla, muistuttaa edeltävissä menestyjäyrityksissä ylimmän johdon lähitulevaisuuden kurssinäkemys riimiä ”palkita Jumala tahtoo kerran sinua, kiitollisna siemenen otan kyllä sulta”. Elisan, Huhtamäen ja Sammon sisäpiirit ovat nimittäin myyneet johtamiensa yhtiöiden osakkeita reippaasti tänä syksynä.

Vuoden 2015 kurssimenestyjät hengittävät aidosti globaalitaloutta. Ne myös maksavat vankkoja osinkoja. Näiden omistajakunnan saaminen paniikkiin vaatisi paljon, koska osingoille vaihtoehtoinen korkotuotto on kadonnut samaan paikkaan kuin maan hallituksen kannatus.

On armain ja kallein mull’ ain Suomenmaa kuvaa säästäjän tuntoja tänäkin vuonna. Kurssimenestyjien listalta uupuvat poikkeuksetta kaikki Suomi-keskeiset median ja kaupan alojen yhtiöt.

Veronmaksajien salkunhoidon tiivistää en etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan. Vuoden huipuistaan eniten laskeneet ovat Outokumpu, Outotec, Fortum, Konecranes ja Metso. Näistä neljässä viidestä Suomen valtio on omistajana. Talvivaarassa kilisee kilisee kulkuset, yhtiön kassasta kun lienevät jo setelirahat loppuneet.

Alkuvuonna osakkeita hinnoiteltiin mitättömän vaihtoehtoistuoton verukkeella. Kurssinousu huipentui, koska sijoittajille ei ollut enää tärkeää ainoastaan se, mitä osakekohde itsessään tuottaa, vaan ylikorostuneesti myös se, kuinka katastrofaalinen kohde sijoitusvaroille olisi seuraavaksi tiedossa pörssistä poistuttaessa.

Viime vuosien lihavat pörssituotot eivät ole perustuneet vain pörssiyhtiöiden tulosten kasvuun, vaan myös siihen, millaiset kasvavat arvostuskertoimet nykytulokset ovat saaneet.

Olemme paluumatkalla tervejärkiseen osakehinnoitteluun yrityselämän riskit huomioiden.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.