Sirkat juhlistivat, Kiina nousee

Mieskuoro Sirkat juhlistivat 110-vuotisuuttaan lauantai-iltana juhlakonsertilla täpötäydessä Paviljongissa. Juhlaohjelma oli nuorekas ja ennakkoluuloton. Kuorolaulua, kulttuurihistoriaa ja nykyajan tekniikkaan oli yhdistetty hauskasti. Mieskuoromusiikki eli ja voi hyvin.

Sirkat ovat osa Jyväskylän kulttuurikuvaa - ja tulevaisuutta.

Mieskuoromusiikki kuuluu moniin vuotuisiin juhlahetkiin, julkisiin juhliin ja tapahtumiin. Ainakin vapun vieton perinne ilman Sirkkojen laulua on monelle mahdoton ajatus.

Sirkkojen juhlissa kerrattiin myös jyväskyläläistä kuorolauluperinnettä. Heijastettiinpa Paviljongin seinälle kuvia menneen vuosisadan laulujuhlista ilmeisesti Lounaispuiston vanhalla laululavalla.

Tästä heräsikin ajatus, eikö vanhaa laulujuhlien ja kuorolaulun perinnettä pystytä enää elvyttämään kesäiseksi tapahtumaksi Jyväskylässä.

Tässä kaupungissa on monia laadukkaita kuoroja mieskuoroista naiskuoroihin ja lapsikuoroihin. Voisi kuvitella, että kuorojen kesäinen yhteisesiintyminen esimerkiksi Lounaispuistossa voisi uudelleen olla tapahtuma, joka vetää väkeä.

Eikö tällainen massiivinen kuorotapahtuma sopisi osaksi vaikka Jyväskylän kesää?

KULTTUURILLA, urheilulla ja erilaisilla tapahtumilla on suuri merkitys paikkakunnan vireyteen. Jyväskylä on suomalaisen tieteen, taiteen ja urheilun kaupunki.

Tätä perinnettä on syytä vaalia. Taloudellisesti vaikeina vuosina tällä on suuri henkinen merkitys. Se on syytä tunnustaa ja rahallisesti muistaa.

KIINA nousee 2020-luvun lopulla maailman johtavaksi talousvallaksi. Näin on trendeistä jo vuosia ennustettu.

Nykyinen maailmanlaajuinen talouskriisi nopeuttaa Kiinan nousua ja kasvattaa sen mahtia.

Yhdysvallat on menettämässä ykkösasemaansa. Sen autoteollisuus murenee, rahoitusjärjestelmä huojuu ja henkinen ylivalta heikkenee. Onko Yhdysvallat enää tämän kriisin jälkeen maailmantalouden johtaja?

Ei ole entisellä tavalla. Aasia rahoittaa amerikkalaisten elintasoa lainoilla ja sijoituksilla dollariin. Yhdysvaltojen etulyöntiasema myös teollisuudessa ja palveluissa ohenee.

Euroopasta ei ole Yhdysvaltain heikkenemisen kompensoijaksi. Eurooppa on väestörakenteeltaan ikääntyvä, vaikka alue onkin vauras. Kasvu on vain liian heikkoa.

Kasvu ja kehitys on Aasiassa. Erityisesti Kiina ja Intia johtavat kasvuluvuissa.

Markkinataloudessa kasvu vetää puoleensa. Kasvu on haluttavuuden ja voiman mitta. Markkinataloudessa vahvuus heijastuu myös politiikan puolelle.

Voiko Kiinan ja Aasia nousu olla samalla demokratisoitumiskehityksen käännepiste?

Kyllä. Jos lännen demokraattiset ja avoimet yhteiskunnat menettävät asemiaan, totalitaariset valtiot voivat levittäytyä.

Kiinan ja islamilaisten maiden nousu ei siis ole läntisille arvoille eduksi.

Ehkä on syytä huolestua.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.