Sisäinen feministini löytyi yllättäen autolehdestä - tai sitten ei

Vähän aikaa sitten kohistiin, kun Pekko Aikamiespoika kavereineen haukkui Nelosen Talent-ohjelmassa kahden esiintyjän pukeutumisen. Pekko ja ystävät pitivät sopimattomana, että peruskouluikäiset tytöt tanssivat asuissa, jotka kieltämättä olivat kohtalaisen niukkoja.

Erityisen kielteisesti vaatteisiin suhtautui se Salattujen elämien Jasuna tunnettu tuomari. Hän kutsui tyttöjen äidit lavalle ja kertoi heille, mitä inhottavat keski-ikäiset miehet ajattelevat moisesta pukeutumisesta.

Toisen äidin mielestä Talentin tuomarit nolasivat aloittelevat tanssijat. Niinpä äiti päätteli, että jatkossa tytärtä kiusataan vähemmän koulussa, kun hän menee iltapäivälehtiin itkemään tuomareiden lausunnoista.

Aluksi en ollut tyttöjen tanssista tai sen jälkipuinnista mitään mieltä. Esitys ei vaikuttanut sen tuomittavammalta kuin jääkiekon SM-liigan cheerleadereiden touhu. Ainoa ero oli, että Alexandra, 13, ja Sara, 13, pääsivät sentään televisioon asti vääntelehtimään setien eteen.

Kohu sai kuitenkin kokonaan uuden merkityksen, kun posti toi kaikista maailman ihmisistä juuri minulle näytenumeron uudistuneesta GTi Magazinesta. En voisi olla paljon kauempana "Suomen ykköstuninglehdeksi" itseään kuvailevan julkaisun kohderyhmästä.

Keksin näytenumerolle vain sen selityksen, että olen vastannut liian monessa lehtitalon asiakastutkimuksessa tykkääväni Trendistä ja Cosmopolitanista. Markkinointiosastolla on varmasti ajateltu, että nyt pistetään se ruotuun ja lähetetään sille kunnon miestenlehti.

Lyhyesti kuvailtuna GTi Magazinen Tekniikan Maailma meets Jallu -henkinen konsepti on seuraava: Otetaan auto. Kiedotaan sen ympärille kolmesta viiteen tsubua vaatteissa, joiden kokoisilla ei pääsisi lähellekään Talentin kuvauspaikkoja. Näpsitään kuvia. Kerrotaan autosta paljon numerotietoja. Ei lisätä muuta tekstiä.

Toimittajaksi pääsy taas näyttää helpottuvan, ellei vietä koskaan nimipäivää. Saamaani näytenumeroon kirjoittivat muun muassa Jape, Jore ja Iso-Ö.

Huolestuin ja paheksuin. Noidenko kansien välissä on Alexandran, Saran ja koko maan cheerleadereiden tulevaisuus? Todennäköisesti kuvista maksetaan niin huonosti, ettei kenenkään kannata tuhota itsekunnioitustaan niiden takia. Hakisivat vaikka Big Brotheriin. Siellä itsensä nolaamisesta voi sentään tienata melkein parin vuoden palkan.

Luulin löytäneeni sisäisen feministini.

Sitten tajusin, ettei minulla ole sen suurempaa oikeutta päättää nuorten naisten pukeutumisesta kuin Pekko Aikamiespojallakaan. Sisäinen feministini taisikin olla sisäinen sovinisti. Miten noloa.

Tästä huolimatta päätin, etten koskaan tilaa GTi Magazinea. Enkä kyllä tilaa Tulvaakaan.

Cosmopolitan taitaa olla aika hyvin siinä välissä.