Sivistyksen vastaisku

Yliopistomme huomionosoitus tieteellisen tiedon julkistamisesta ei väikkynyt mielessäni ensimmäistä kertaa Konnevedelle suunnatessani. Tutkimusasemaa ei vielä ollut, ainoastaan päärakennuksen runkokehikko antoi viitettä tulevasta.

Oppi-isäni ja Konneveden tutkimusaseman ensimmäinen johtaja dosentti Jussi Viitala oli rakentanut tutkimusaseman tontille Suomen ensimmäisen myyrätarhan. Myyrätarha oli vajaan hehtaarin lohko metsää ja peltoa, joka oli erotettu ympäröivästä luonnosta maan sisään kaivetulla peltiaidalla. Aita piti tutkimusmyyrät tarhan sisällä ja muut eläimet, mukaan lukien pienpedot, ulkopuolella.

Tuolloin koetarhoja oli yksi, nykyään yhteensä 43 ympäri kuntaa. Lisättynä koelaboratorioiden ja eläintilojen tutkimushallilla Konnevedelle on syntynyt kokeelliselle ekologiselle tutkimukselle infrastruktuuri, joka vastaa kenttäbiologeille lähes fyysikoiden hiukkaskiihdytintä.

Tieteellisen tiedon välittämisellä on mielestäni kaksi perusedellytystä. Ensimmäinen on tieteen korkea taso ja luotettavuus sekä suuren yleisön kiinnostus tutkimustemme tuloksia kohtaan.

Eläinten evoluutiota ja käyttäytymistä koskeville tutkimuksille on otollinen yleisönsä. Suuri joukko suomalaisia kokoontuu joka lauantai-ilta Ylen Avara luonto -ohjelmien ääreen seuraamaan eksoottisten eläinten lisääntymiskäyttäytymistä ja eloonjäämiskamppailua petojen ja ravinnon riittämisen ristipaineissa.

Samat teemat muodostavat ytimen omissa, tällä hetkellä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin painottuvissa tutkimuksissamme.

Toinen tieteellisen tiedon välittämisen edellytys on rakkaus suomen kieleen. Lähes kaikille meille työkieli kansainvälisissä tutkimusryhmissä on englanti tai tutkimuslaboratorion oma sekakieli, itselläni englannin, saksan ja suomen kielen sekoitus.

Tieteellisessä kommunikoinnissa ympäröivään yhteiskuntaan suomen kieli ja supliikki luonne ovat merkittävä etu.

Oma tuntemukseni on, että yliopistomme ei arvosta ainoastaan korkeatasoista tutkimusta ja opetusta, vaan myös tuotetun tiedon leviämistä julkisuuteen, joko pelkän tiedon kiinnostavuuden vuoksi tai myös sen mahdollisten sovellutusten ja yhteistyökumppanien löytymisen vuoksi.

Keskisuomalainen kiinnitti pari viikkoa sitten pääkirjoitussivuillaan huomiota Jyväskylän vaikuttaviin talousprofessoreihin. Meillä on myös monia muita tutkimusaloja, jotka esiintyvät mediassa usein ja asiantuntevasti; matemaattis-luonnontieteet, liikunta-, musiikki- ja kasvatustieteet, historia ja kulttuuri, joitain mainitakseni.

Vankan tieteellisen tutkimuksen ja ajattelun saama mediahuomio on tärkeää nykyisen taloustilanteen ja yliopistoihin ja koulutukseen kohdistuvien paineiden vuoksi. Valtiojohtomme korkeinta tasoa myöten viljellään kielikuvia ”kaikenmaailman dosenteista”.

Tämä tiedostamaton tai tietoinen koulutuksen ja sivistyksen vähättely ja sen toistaminen sosiaalisessa mediassa saattaa johtaa siihen, että osa niin sanotuista tolkun ihmisistäkin hyväksyy yliopistoja, korkeakoulutusta, opettajia ja opiskelijoita ahdistavat leikkaukset.

Laukaalaislähtöinen Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola oli kolumnissaan viikko sitten huolissaan yliopisto-opetuksen tehostamisesta, kapea-alaistumisesta ja prosessikaavioiden tankkaamisesta. Jos yliopistoista toivotaan talouden piristystä, se tulee hänen mielestään laaja-alaisuudesta, vapaudesta ja kummallisuudesta – oudoista ja vähän vinoista opettajista ja valinnoista.

Muutama vuosi sitten ollessani yliopiston juhlavuoden toimikunnassa yhdessä silloisen vararehtorin, professori Matti Leinon kanssa, makustelimme iskevää teemaa juhlavuodelle. Ehdotuksemme oli ”Sivistyksen vastaisku”.

Se ei tullut valituksi kun oli laatua ja liikettä tarjolla. Hyvä ettei vahvaa iskulausetta hupuloitu helppoina aikoina.

Vaatimus sivistyksen arvostuksesta ei tarvitse juhlavuotta levitäkseen. Se on erinomainen iskulause niin tutkijoille, opettajille kuin opiskelijoille juuri nyt, yhdistettynä tutkimuksen ja korkeakoulutuksen positiiviseen tulevaisuudenuskoon.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Konneveden tutkimusaseman johtajalle, professori Hannu Ylöselle myönnettiin yliopiston vuosijuhlassa 9.3. tieteellisen tiedon julkistamispalkinto.

Uusimmat

Kolumnit

Lukijapalaute oikaisi väärät tietoni

Netflixissä on vika, joka olisi helppo korjata

Kolumni: Rannetietokone on vain apuväline

Kolumni: Kysykää Matti Nykäseltä jotain, mitä en jo tiedä

Miksi introvertti ei viihdytä?

Rinne suututti paperi- ja sellumiehet

Kakulla on nyt jakajia

Vanhoista elokuvista oppii suomalaisuutta

Kolumni: Urheiluauto pitää naisen nöyränä

Kolumni: Yhdysvalloissa omistajien menestys nähdään yhteiskunnan etuna – toisin kuin Suomessa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.