Solmuun mennyt työtoveruus

Suomalaiset ovat kansainvälisissä vertailuissa työpaikkakiusaamisen kärkimaita. Osa selittää kyseenalaisen johtopaikan hyvällä tilastoinnilla, mutta ihan kokonaan ongelman laajuus tuskin sillä selittyy.

Ikävät tilanteet työpaikalla tahtovat mennä yhä pahempaan solmuun, jos häirintään ja epäilyyn ei heti tartuta.

Sotkun laajetessa kiusatuksi kokenut voi alkaa harmitella koko asian esille nostamista. Tilannetta ei helpota, jos työyhteisökin alkaa antaa viestejä, että parempi olisi ollut likaamatta omaa pesää.

Tällaiseen tilanteeseen tunsi tulleensa myös se tutkija, joka äskettäin otti toimitukseen yhteyttä. Hänen mukaansa koko vyyhti lähti liikkeelle esimiehen seksuaalisesta häirinnästä.

Kyseinen tutkija aluksi otti asian puheeksi esimiehen esimiehen kanssa. Tilannetta selvitettiin, minkä seurauksena seksuaalinen häirintä loppui, mutta tutkijan mukaan tilalle tuli simputus ja poissulkeminen.

Sotku syveni ja tutkija haki apua ylemmiltä esimiehiltä. Uusi ongelma syntyi, kun ylemmällä tasolla asian käsittely viipyi ja viipyi. Lausuntoa sai odotella yli vuoden, mihin työsuojelupiirikin kiinnitti huomiota.

Ennen lausunnon antamista työnantaja toki kuuli asianosaisia ja osaa henkilöstöstä sekä asiantuntijoita, mutta näiden kuulemisten tuloksista jutun vireillepanija ei katsonut saaneensa riittävästi tietoa. Kaivelemaan jäi se, että hän ei saanut käsiinsä vastapuolen selityksiä, mutta häneltä itseltään edellytettiin tarkat kirjalliset kuvaukset tapauksista, jotka hän koki ikävinä.

TAPAUS osoittaa, että kun epäily kiusaamisen selvittelystä pitkittyy, se myös mutkistuu. Se lienee valitettavan totta turhan monessa vastaavassa tapauksessa. Pitkittynyt käsittely antaa viestin, että asia ei ole kovin tärkeä.

Kun asiaa ei saada pois päiväjärjestyksestä, hiertää se koko työyhteisöä.

Häirityksi kokenutta ehkä aletaan syyttää ajojahdista, eikä huonosti hoidettu käsittely myöskään vapauta syytetyksi joutunutta epäilyistä ja väärin toimimisen syytöksistä.

Samanaikaisesti koko työyhteisö on vähän varpaillaan, sillä kukaan ei uskalla sanoa asiasta juuri mitään ja pian kaikkia tekemisiä aletaan tulkita häirinnän silmälasien läpi.

KIUSAAMISSYYTÖKSET ja -tapaukset ovat tavattoman vaikeita niin asianosaisille kuin työkavereille. Siksi ne kannattaisi tutkia perusteellisesti mahdollisimman pian syytöksen esittämisen jälkeen ennen kuin ilmapiiri tulehtuu koko työyhteisössä. Ulkopuolinen apu on usein perusteltua, sillä tukkoon mennyt tilanne - varsinkin jos toinen asianosainen on esimies - ei helposti omin voimin selviä.

Kyseinen tutkija ratkaisi tilanteen hakeutumalla toiseen yliopistoon, jossa hän on nyt ollut käynnistämässä alansa huippututkimusyksikköä.

Itsesyytöksiltäkään tutkija ei ole välttynyt. Harmillisinta hänen mielestään kuitenkin on, että hän kokee asian käsittelyn jääneen kohdaltaan puolitiehen. Kesken jääneet asiat ovat tunnetusti piinallisia.

anita.karki@ keskisuomalainen.fi

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.