Soten sisällöllistä uudistusta tehdään jo

Uusi hallitus ilmoittaa valmistelevansa sote-järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita olisi yhteensä enintään 19. Lisäksi hallitus toteaa, että ”kansanvaltaisuuden turvaamiseksi sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot”.

Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon nykyistä isommista rakenteista on kiistattomasti oikea, jos kunnat eivät Suomessa kasva isoimmiksi. Suurin osa Suomen kunnista on niin pieniä, etteivät ne kykene hoitamaan resursseja vaativaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa tehokkaasti, riittävästi ja tasapuolisesti.

Useimmat kunnat eivät halua kuitenkaan hallinnollisesti yhdistyä ja siksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan isommat hartiat. Sote-uudistuksessa avainasemassa on peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö.

Toteutuuko integroitu sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöllisesti, toimintavoiltaan ja kustannuksiltaan tehokkaasti ja tuottavasti hallituksen esittämällä mallilla? Rakenneuudistus vie aikaa useampia vuosia lainsäädäntömuutoksineen sekä rahoitus- ja omaisuusjärjestelyineen.

Seuraava mahdollisuus järjestää valtuustojen vaalit olisi aikaisintaan kunnallisvaalien yhteydessä vuonna 2017.

Toinen iso kysymys on järjestämisvastuun ja tuotannon välinen suhde. Kun hallitusohjelma korostaa valinnanvapautta ja palvelusetelikäytännön voimakasta lisäystä, voivat nämä tavoitteet tarkoittaa asiakkaista käsin lähteviä avoimia markkinoita.

Lisäksi on päätettävä myös siitä, saavatko tulevat sote-alueet ratkaista, tuottavatko ne palveluja itse vai tilaavatko yksityisiltä toimijoilta. Kaikki nämä isot kysymykset vaativat pikaisia ratkaisuja, jos oletetaan sote-mallien toimivan käytännössä jo 2018.

Useat kunnat ja maakunnat ovat lähteneet jo tekemään sisällöllistä uudistustyötä huolimatta siitä, mikä on hallituksen strateginen päätös rakenteiden suhteen. Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa on tehty ja ollaan tekemässä yhteistä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon mallia maakuntapohjalle.

Jotta tämä hyvin edennyt sisällöllinen uudistustyö ei jää odottamaan rakenneuudistuksen loppuun viemistä, voitaisiin palveluja ensin toteuttaa olemassa olevien toimivien rakenteiden pohjalta. Kuntien ja sairaanhoitopiirien välinen päätöksentekojärjestelmä on jo olemassa.

Väliaika voitaisiin hyvin toimia Eksoten eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon mallilla ja luoda sisällöllistä yhteistyötä ja ennaltaehkäisevää toimintaa.

Sairaanhoitopiirien kokoisilla alueilla on edellytykset tehdä joustavasti yhteistyötä kuntien kanssa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavissa muissa asioissa kuten työllisyys-, koulutus-, asumis-, maahanmuutto- ja vapaa-ajan palvelukysymyksissä tuntien paikalliset olosuhteet.

Kunnan vastuulla oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voidaan tehdä kunnan, sote-alueen, yksityisten palvelutuottajien sekä järjestöjen yhteistyönä. Jos tavoitteena on vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus, tulee toiminta järjestää koordinoidusti ja mahdollisimman vähillä ja yksinkertaisilla vastuu- ja yhteistyösuhteilla.

Tavoitteena tulee olla myös asukkaiden osallistaminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Näihin periaatteisiin ja tavoitteisiin pyritään muun muassa Pohjois-Karjalan kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteisessä Siun Sote -palvelutuotantomallissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.