Sotilaiden pikapaluumarssi

Modernia Egyptiä on koko historiansa ajan johdettu perin sotilasvetoisesti.

Gamal Abdel Nasser (presidenttinä 1956–1970) oli eversti, hänen seuraajansa Anwar Sadat (1970–1981) oli pitkästä siviilipoliitikon urastaan huolimatta sotilasakatemian käynyt everstiluutnantti. Murhattua Sadatia seurannut Hosni Mubarak (1981–2011) hallitsi vuosikymmeniä itsevaltaisesti sotatila- ja poikkeusvaltuuksin, mutta hän olikin peräti ilmavoimien marsalkka.

Nyt vallassa virkaatekevänä presidenttinä on Mubarakin entinen tiedustelupäällikkö, kenraali ja armeijan komentaja Abdel Fattah al-Sisi. Sotilasjohtajien väliin mahtui vain Egyptin ainoan demokraattisilla vaaleilla valitun siviilipresidentin Mohamed Mursin (2012–2013) vuoden mittaiseksi jäänyt virkakausi.

Al-Sisi kukisti Mursin sotilasvallankaappauksella viime kesänä. Arabikevään myötä valittu parlamentti sai niin ikään mennä perustuslakeineen. Samalla mitätöityi 18 miljoonan kumotun perustuslain puolesta äänestäneen egyptiläisen tahto.

Egyptiläisiä äänestytettiin uudesta perustuslaista. Sen laati komitea, jota ei vaaleilla valittu.

Käytännössä kukaan ei kampanjoinut sotilashallituksen ajamaa uutta lakia vastaan. Se olisikin ollut vaikeaa. Muslimipoliitikkoja, jotka olivat kehottaneet äänestämään ehdotusta vastaan, pidätettiin syytettyinä ”terrorismin tukemisesta” – vaikka kyse oli kansanäänestyksestä, jossa oli kaksi vaihtoehtoa.

Demokratiakauden vapaat vaalit voittanut Muslimiveljeskunta oli julistettu kielletyksi terroristijärjestöksi ja boikotoi kansanäänestystä. Kaksipäiväistä äänestystä kuvattiin laiskaksi, silti toistakymmentä ihmistä surmattiin ja satoja pidätettiin.

Nyt tuloskin on jo selvillä. Äänestysaktiivisuus ylitti 55 prosenttia, ja perustuslain hyväksyi yli 95 prosenttia äänestäjistä, kertoi sisäministeriön viestintäpäällikkö Abdel Fattah Othman – arvoltaan muuten kenraali-majuri.

Uusi perustuslaki vahvistaa armeijan asemaa entisestään. Uudella puolustusministerillä pitää vastedes olla armeijan johdon hyväksyntä. Armeijan budjetti suojataan lähivuosiksi ja armeija saa edelleen tuomita siviilejä sotilastuomioistuimissa. Armeijan lisäksi poliisin ja oikeuslaitoksen valta kasvaa. Perustuslain laatijat ovat itse halunneet korostaa, että naisten ja vähemmistöjen oikeudet vahvistuvat.

Arabikevään kuohuntojen laantuessa Egyptissä hahmottui kolme valtakeskusta: armeija, Mubarakin kauden oikeuslaitos ja islamilaiset ryhmät.

Nyt islamilaiset on pudotettu huipulta. Mursin syrjäyttämistä seuranneissa väkivaltaisuuksissa on surmattu yli tuhat ihmistä ja pidätetty useita tuhansia. Mursi odottaa oikeudenkäyntiä syytettynä murhista.

Sotilaiden kuningastie jatkuu, lyhyen demokraattisen ”häiriötilan” jälkeen. Uusi perustuslaki oli ensimmäinen askel; lain mukaan parlamentti- ja presidentinvaalit pitää järjestää puolen vuoden sisällä perustuslain vahvistamisesta. Tie presidenttiyteen on nyt kivetty al-Sisille, sen verran mallikkaasti sujui perustuslakiäänestyksen ”kenraaliharjoitus”.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kolumni: Kun sukupuoli vaihtuu, nimi kuolee

Paluu arkeen joukkoampumisten jälkeen on vaikeaa

Kolumni: Täydellisessä maailmassa suuret arvokisat menisivät näin

Suuri osa meistä tekee sitä

Kolumni: Tästä syystä Ruotsissa osutaan napakymppiin, Suomessa ei

Kun koolla on väliä

Kolumni: Inarissa ei kansa liukastele

Kolumni: Elokuva ei ole pelkkää elokuvaa

Kolumni: Korkean korvamatoisuuden kappale

Avoimen väylä tulee olla tarjolla kaikille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.