Spotify on liian hyvä ilmaiseksi palveluksi

Ruotsalainen internetmusiikkipalvelu Spotify kertoi torstaina huonontavansa maksuttoman versionsa sisältöä. Miljoonia kappaleita kirjastostaan tarjoavan Spotifyn kautta on tähän saakka voinut kuunnella ilmaiseksi musiikkia, kunhan on sietänyt ajoittaisia mainoksia.

Ilmaisia liittymiä on ollut kahdenlaisia: hankalasti ja rajoitetusti saatavilla ollut, rajattomalla kuunteluajalla varustettu Spotify Free ja 20 tuntia kuukaudessa musiikkia tarjonnut Spotify Open.

Molempien kuunteluaika tiputetaan toukokuun alussa kymmeneen tuntiin kuussa. Lisäksi saman kappaleen voi jatkossa pyöräyttää vain viisi kertaa.

Tämä oli täysin odotettavissa oleva ja ennen kaikkea tervetullut uudistus. Ilmaisena Spotify on nimittäin aivan liian hyvä palvelu.

Jos tämä ajaa enemmän käyttäjiä maksullisen Spotifyn pariin, tarkoittaa se toivon mukaan isompaa siivua myös artisteille.

TOISTAISEKSI Spotify toimii vain Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Palvelulla oli viime syksynä noin miljoona maksavaa käyttäjää.

Se tarkoittaa Spotifyn nykytaksoilla joko viittä tai kymmentä euroa kuussa, riippuen kumpaa maksullisista versioista käyttää. Kuukaudessa Spotifyn kirstuun kilahtaa täten viidestä kymmeneen miljoonaa euroa. Vuodessa se tarkoittaa 60-120 miljoonaa euroa. Jo nyt kyse on siis melkoisesta liikevaihdosta.

Tähän saakka Spotifyssa soitetusta musiikista tilitetyt korvaukset ovat olleet kuitenkin minimaalisuudessaan naurettavia. Lisäksi sen on kritisoitu maksavan isoille monikansallisille musiikkijäteille paremmin kuin riippumattomille levy-yhtiöille.

Oma lukunsa on tietysti vielä se, minkä kokoinen siivu kakusta jää enää musiikintekijöille.

SPOTIFYN KALTAISTA musiikkisampoa käytetään hieman yleistäen kahdella tapaa. Yksi käyttäjäryhmä ovat ne, jotka kuuntelevat lähes kaiken kuluttamansa säveltaiteen sen kautta. Samalla nämä ihmiset ovat lopettaneet levyostosten tekemisen.

Toista laitaa edustavat ne, jotka hyödyntävät Spotifya uusien musiikillisten tuttavuuksien etsimiseen, eli käytännössä ostamisen väärtien levyjen ennakkokuunteluun.

Itse lukeudun jälkimmäiseen joukkoon. Olen muutaman kuukauden ajan maksanut viiden euron kuukausimaksua, koska halusin päästä eroon raivostuttavista mainoksista. "Hi, this is Jonathan from Spotify" -lausetta en toivon mukaan kuule enää ikinä.

Pelkään pahoin edustavani vähemmistöä. Ainakin tuttavapiirissä useampikin kaveri on ilmoittanut pärjäävänsä jatkossa pelkästään Spotifyn tarjonnalla.

Fyysisten levyjen myynti onkin jatkuvassa laskussa. Vaikka digitaalinen musiikkikauppa (etunenässään iTunes) onkin vastaavasti kasvanut, eivät summat vastaa toisiaan. Kuluttajat käyttävät musiikkiin nykyisin selvästi vähemmän rahaa, kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.

ÄÄNITETEOLLISUUS elää historiansa suurinta mullistuskautta. Levy-yhtiöt eivät heränneet ajoissa musiikin digitaalisen jakelun kysynnän kasvuun, eivätkä siksi ehtineet ensimmäiseen junaan mukaan. Tämä loi nettipiratismille muhevan kasvualustan.

Samalla luotiin sukupolvi(a), joiden mielestä kaiken musiikin ja viihteen, oikeastaan kaiken digitaalisen sisällön, pitää olla ilmaista. Perusteluksi riittää levittämisen helppous. Eettisesti ja sisällöntuotannollisesti tämä malli ei tietenkään toimi.

Jos Spotifyn tilittämät korvaukset eivät jatkossakaan parane, jää palvelu silloin ilman minun rahojani. Cd-levyjä aion joka tapauksessa ostaa niin kauan, kuin niitä vain on saatavilla.

Kirjoittaja on kulttuuritoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.