Suklaaholisti tunnustaa

Kesä yllätti suomalaiset tänä vuonna. Inhottavan talven jälkeen lämpö ja aurinko tekevät niin hyvää, ettei haittaa, vaikka hyvin noussut korvasienisato kuivahti.

Kesässä on vain yksi huono puoli: shortsit. Ja uimapuku. Ja kesämekko. Onneksi sandaalit eivät yleensä petä, vaan mahtuvat kivasti.

Kun elämänkokemusta karttuu ja ihminen saa perspektiiviä, edelliskesän vaatteiden mahtumattomuus ei ole enää hirveä katastrofi. Eräskin tuttu nainen laihdutti kaksi kuukautta mahtuakseen kivaan punaiseen mekkoon. Lopputulos oli, että aviomies laihtui 1,5 kiloa, mutta nainen ei yhtään.

Ompelutaitoisena hän sitten lyhensi mekon helmasta kaistaleen, jolla levensi sitä vyötäröltä. Ongelma oli ratkaistu!

Itse huomasin, että uimapuku muuttui jälleen sopivaksi kun nyhti olkaimet täyteen pituuteen. Mahtavaa!

Hulluruohoskandaalin yhteydessä selvisi, että kaupat pystyvät vaivatta selvittämään kanta-asiakkaidensa ostokset. Saisikohan pyytämällä tietää, paljonko itse on ostanut vuoden aikana suklaata? Suomalainen syö vuodessa keskimäärin seitsemän kiloa. Veikkaan, että oma määräni on huomattavasti suurempi, eihän seitsemän kiloa ole kuin 35 normilevyä tai 300 gramman Milkoina vaivaiset 23.

Pakko tunnustaa, olen suklaaholisti.

Suklaaholistin tunnistaa paitsi ehkä ulkomuodosta, myös käytöksestä kaupan kassalla. Holistilla on kärryssään ainakin maito-, tummaa- ja riisisuklaata sekä valkosuklaata, joka ei tarkkaan ottaen ole suklaata lainkaan. Kassahihnalle näitä ei koskaan laiteta yhtä aikaa, vaan levy sinne, toinen tänne. Väliin laitetaan menemään jotain terveellistä kuten yrttejä, salaattia ja tomaattipussi.

Kokonainen vesimeloni on paras. Pussia ei oteta, vaan laitetaan möhkäle hihnalle paljaaltaan. Silloin se pyörii ja kiinnittää läsnä olevien huomion. Kas tuo on ostanut vesimelonin, sehän on melkein pelkkää vettä.

Suklaaholistin Alko on Pandan tehtaanmyymälä. Ensin pitää kuikistella, näkyykö tuttuja. Jos ei, voi ostella vapautuneesti. Jos on, ostetaan yksi lakupötkö.

Kesälomalla on aikaa harrastaa jotain kuluttavaa ja unohtaa suklaa. Sehän sulaa auringossa. Matkaesitteitä katsellessa tarttui silmään liikuntamuoto, josta en ollut ennen kuullutkaan, husky-vaellus. Husky sidotaan vyötärölle ja yhdessä kävellään sopivaksi katsottu matka. Huskyn iloisuus kuulemma tarttuu kävelijään siinä talsiessa.

Katse kääntyi välittömästi kirjahyllyn päällä makoilevaan kissaan, ehkä sitäkin voisi hyödyntää vastaavanlaisessa liiketoiminnassa. Kissa-vaellusta voisi markkinoida erityisesti huonokuntoisille, eiväthän pötköhännät haluttaessa liiku juuri minnekään. Lisämaksusta puolen tunnin päästäisen vaaniminen ojasta.

Lopuksi vinkki. Matot kannattaa pestä alkukesästä, kun on kuivaa keliä. Jos tämä säähaipakka jatkuu, syyssateet alkavat jo juhannuksena. Harmi kun kaupunki poisti suuren osan mattolaitureista. Ympäristösyistä, matoista irtoava lika ja pesuaineet kuulemma sotkevat vesistöjä.

Keljonlahdella sijainneen ja poistetun laiturin paikalla pestäänkin nykyisin autoja. Jäljelle jäi tasainen alue, jossa pääsee aivan veden viereen, kuin luotu autonpesupaikaksi. Eikä autoja taideta pestä mäntysuovalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.