Suomalainen tiede ulkomaalaisen silmin

Informaatioteknologian tiedekunta on ystävällinen ja moderni ympäristö, joka tarjoaa hyvät puitteet tutkimukselle ja vieläpä sijaitsee keskellä kaupunkia luonnonkauniissa järvimaisemassa. Toimistomme ikkunoista on hieno katsoa kuinka ihmiset luistelevat valkeassa maisemassa järven jäälle tehdyllä luistinradalla. Kesällä saamme puolestaan nauttia sinisestä järvimaisemasta vihreän luonnon keskellä.

Jyväskylästä löytyy kaikki edellytykset korkeatasoisen tutkimuksen tekemiseen sekä työskentelyyn innostavassa ja seesteisessä ilmapiirissä. Tiedekunnallamme on myös runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä, ja vaikkakaan se ei vielä ole täysin kansainvälinen, niin ympäristö on nopeasti muuntumassa "globaaliksi kyläksi", jossa kulttuurit ja tieteenalat kohtaavat eri maiden ja instituutioiden välillä.

STEREOTYPIOISTA huolimatta suomalaiset osaavat olla ihmissuhteissa lämpimiä ja ystävällisiä. Se ei liene mikään salaisuus, että suomalainen saattaa olla toisinaan varautunut tai pahantuulinen, mutta ajan mittaan olemme huomanneet, että sitä ei pidä sekoittaa epäkohteliaisuuteen tai vihoitteluun.

Joskus suomalaisen epäluottamusta tai ennakkoluuloisuutta voi olla vaikeaa muuttaa, valitettavasti joskus jopa työympäristössä. Toisaalta, kun luottamuksen ja hyväntahtoisuuden lopulta löytää, suomalaiset osaavat olla poikkeuksellisen avokätisiä ja kannustavia, ja yllättää siten myös inhimillisellä tasolla.

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN tiedekunta on erinomainen paikka ulkomaalaisille tutkijoille työskentelyyn sekä urakehitykseen, joka tuottaa kilpailukykyisen pohjan tiedeyhteisössä. Perustana tälle on nuorekas ja eloisa ympäristömme, ja mikä tärkeintä, tutkimisen ja opettamisen vapaus jonka tiedekunta työntekijöilleen tarjoaa.

Tieteen tekemisen merkittävimmät puutteet liittyvätkin Suomessa hallinnolliseen järjestelmään. Monet hallinnolliset kysymykset ovat epäselviä monille suomalaisillekin työntekijöille. Lisäksi erilaisten säännösten monimutkaisuus tekee asioista vaikeasti tulkittavia ja ennustettavia.

Esimerkiksi Suomeen muuttava ulkomaalainen tutkija joutuu odottamaan ensimmäiseen palkkakuittiin asti saadakseen täsmällisen tiedon siitä, paljonko hän ansaitsee. Tämä varmasti vaikeuttaa ulkomaalaisten tutkijoiden palkkaamista Suomeen, koska kokonaisvaltaisen tarjouksen tekeminen ulkomailta uuteen ympäristöön muuttavalle tutkijalle on erittäin vaikeaa.

TOINEN ERO verrattuna useisiin muihin maihin, esimerkiksi Saksaan, löytyy professorien virkaan liitetystä omien tohtorikoulutettavien palkkaamisen kytketystä rahoituksesta. Suomessa professorin virkaan ei kytketä lainkaan rahaa omien tohtorikoulutettavien palkkaamiseen, vaan rahoituksen hankkiminen jätetään tutkijoiden oman rahoituksen hankintakyvyn varaan.

Tämä hidastaa tutkimus- ja kehitystyötä, koska on erittäin haastavaa suorittaa samanaikaisesti laadukasta tutkimustyötä ja kerätä rahaa tutkimusryhmän perustamiseen. Vaikutukset tietysti korostuvat ulkomaisen tutkijan kohdalla, koska järjestelmään ja rahoitusmahdollisuuksiin tutustuminen vie oman aikansa. Tämä on, meidän näkökulmastamme, merkittävin asia joka tutkijan tulee ottaa huomioon suunnitellessaan uraansa Suomessa.

Se on merkittävä asia myös tiedekunnille, jotka saattavat menettää resursseja ja kärsiä potentiaalisten tutkimuskeskittymien kehityksen hidastumisesta.

SUOMALAINEN yliopistojärjestelmä, yhteiskunta ja mentaliteetti elävät dynaamisessa muutoksessa. Merkittäviä muutoksia on tulossa ensi vuonna yliopistouudistuksen mukana. Huolimatta muutamista haasteista, toivomme ja uskomme että tulevat muutokset auttavat luomaan tiedekeskittymiä Suomeen.

Tämä edellyttää aktiivisuutta asiantuntijoilta ja senioritutkijoilta jotta he voivat tunnistaa lupaavia ja kyvykkäitä yksilöitä niin koti- kuin ulkomaisilla foorumeilla. Tämä mahdollistaa sen, että Suomi tunnistetaan ja ansaitsee johtavan roolin kansainvälisillä kentillä.

Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Pauly on väitellyt tohtoriksi Essenin yliopistossa Saksassa. Neri on kotoisin Italiasta ja väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa. Artikkeli on osa kirjoitussarjaa, jossa Jyväskylän yliopiston eri tiedekuntien edustajat käsittelevät yliopiston nykytilaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.