Suomalaiset ja presidentin valta

Lasse Kangas

Puolueet ovat luopuneet presidentin valtaoikeuksien kaventamisvaatimuksista. Christoffer Taxellin komitean tehtäväksi jää todennäköisesti vain täsmennysten esittäminen Suomen edustukseen Euroopan unionissa. Eurooppa-neuvostossa Suomea edustavat pääministeri ja ulkoministeri.

Se on kuitenkin hienosäätöä. Olennaista on, ettei presidentin peruslaillisiin valtaoikeuksiin ole tulossa juurikaan muutoksia. Presidentti johtaa tulevaisuudessakin nykyiseen tapaan Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa.

Erityisesti kokoomuksessa, mutta myös muissa puolueissa, on ollut vahvoja mielipiteitä, että presidentistä pitäisi tehdä arvojohtaja ilman varsinaista valtaa.

Näitä puheita ei enää juurikaan kuulu.

SUOMALAISTEN enemmistö haluaa säilyttää presidentin valtaoikeudet vastapainona eduskunnan, hallituksen ja virkamiesten monimutkaiselle valtarakennelmalle.

Taustalla on satoja vuosi vanha suomalaisten perusasenne suhtautumisessa valtiovaltaan.

Suomalaisilla on edelleenkin vahva - monissa tapauksissa epärealistinen - luottamus siihen, että presidentillä on valta auttaa politiikan ja hallintokoneiston puristuksessa väärin ja kohtuuttomasti kohdelluksi tullutta kansalaista. Kysymys on usein byrokratiasta. Se koetaan usein - oikein tai väärin - epäoikeudenmukaisena virkamiesvaltana.

Viimeinen keino on saattaa asia presidentin tietoon. Tasavallan presidentti Tarja Halonen saa kansalaisilta vuosittain noin 7 000 kirjeittä.

Kirjoittamalla presidentille suomalaiset jatkavat "kuninkaissa käynnin" perinnettä.

Hallitsijan ja kansan suhdetta tutkinut professori Toivo Nygård on huomauttanut, että suomalaisten perusasennetta suhteessa valtionpäämieheen on luonnehdittu virheellisesti "naiiviksi monarkismiksi". Näin ei ole, vaan kysymys on pikemminkin kansan strategiasta puolustautumisessa hallintokoneiston puristuksessa.

Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten siteeratuimpia kohtia on Aaron Perttilän näkemys valtiovallasta: "Kaksi on osaa kristillisessä huoneenhallituksessa, nimittäin kansa ja kuningas. Mutta mikä on siltä väliltä, se on vain riidaksi ja turmioksi, sillä se riistää itselleen kuninkaalta valtaa ja kansalta omaisuutta."

Suomalaisten asenteissa on edelleen tunnistettavissa piirteitä Aaron Perttilän käsityksistä valtarakenteista.

PRESIDENTIN valtaoikeuksien puolustamisessa on kysymys - paradoksaalista kyllä - myös kansanvallasta. Monien mielestä olisi kansanvallan halveksuntaa, jos kansalla olisi valta valita vallaton presidentti.

Kansalaismielipiteeseen vaikuttaa lisäksi enemmän tai vähemmän ajankohtainen kysymys maan ulkopolitiikan linjasta. Ainakin toistaiseksi suomalaisten enemmistö kannattaa maan jatkamista perinteisellä liittoutumattomuuden linjalla. Presidentti Halosen tiedetään tukevan perinteistä ulkopolitiikkaa.

Suomalaisten enemmistö kokee, että presidentin valta ulkopolitiikassa varmistaa jatkuvuuden ja vakauden.

lasse.kangas@

keskisuomalainen.fi

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.