Suomen Ateenalla on näytön paikka

Jyväskylästä puhutaan Suomen Ateenana. Ei ihmekään, sillä Jyväskylässä on jo 1850-luvulta asti vahvat perinteet koulutuksen saralla.

Saatu lempinimi viittaa myös kaupungin merkittävään asemaan opiskelijakaupunkina. Jyväskylän kaupungin mukaan Jyväskylän yli 132 000 asukkaasta noin 45 000 on joko koululaisia tai opiskelijoita, ja näistä noin 30 000 opiskelee yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Voidaan sanoa, että opiskelijat muodostavat suhteutettuna huomattavan osan kaupungin väestöstä.

Myös tänä syksynä aloittavat opiskelijat ovat varmasti havainneet opiskelijoiden määrän jo pääsykoepäivinään Jyväskylän katukuvassa tai viimeistään saaneet sisäänpääsykirjeissään lukea mainospuheet Suomen suhteellisesti suurimmasta opiskelijakaupungista.

Oli uusi opiskelija sitten toiselta asteelta, armeijasta tai siviilipalveluksesta suoraan tullut, ulkopaikkakuntalainen, jyväskyläläinen, perheellinen tai alanvaihtaja, aloittavat opiskelijat ovat taustastaan huolimatta astumassa uuteen elämänvaiheeseen. Siinä Jyväskylä toimii näyttämönä.

Jyväskylä luo hyvät kulissit opiskelijalle. Kaupunki on viihtyisä ja moniulotteinen. Opiskelijan on helppo liikkua välimatkoja, sillä kampukset, asuinalueet, keskusta ja palvelut ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Lisäksi monialaiset korkeakoulut tarjoavat vaihtoehtoja opintoihin sekä mahdollistavat eri alojen osaajien kohtaamisen. Jyväskylän liikenteen matkalippujen hinnat tosin voisivat olla opiskelijaystävällisempiä.

Kulissien pitäminen ei kuitenkaan ole ainoa näyttämön tehtävä. Näyttämön on oltava muuntautumiskykyinen, avoin ja luotava puitteet osaamisen esiintuonnille. Näihin Jyväskylä ei valitettavasti täysin pysty.

Opiskelijoiden huomattavasta väestöllisestä osuudesta ja mainostuksesta huolimatta opiskelijoiden ääni jää hyvin pieneksi kaupungin päätöksenteossa ja kehitystyössä, vaikka tahtoa ja osaamista riittäisi. Myös uudet opiskelijat huomaavat, että opiskelijat ovat taustaan katsomatta saaneet melko vahvan keskenkasvuisen ne nuoret -leiman.

Leiman lisäksi Jyväskylässä saa kuulla paljon siitä, että opiskelijat ovat kaupungille hyödyttömiä, sillä valmistuttuaan opiskelijat kuulemma muuttavat pois ja menevät töihin muualle.

Syynä tähän on kuitenkin se, että opiskelijoilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Jyväskylä ei tarjoa suurimmalle osalle opiskelijoista mahdollisuutta haastaviin ja kannattaviin oman alan kesätöihin, työharjoitteluihin tai opinnäytetyöpaikkoihin. Niihin päästäkseen opiskelijoiden on lähdettävä muille paikkakunnille, mikä osaltaan ei esimerkiksi motivoi opiskelijaa siirtämään kirjojaan Jyväskylään.

Tämä taas johtaa monesti siihen, että valmistuttuaan opiskelija on rakentanut uudet seuraavan elämänvaiheen näyttämöt muille paikkakunnille, eikä opiskelijalla ole tutkinnon saatuaan enää tarkoitusta jäädä Jyväskylään, vaikka halua olisikin. Tätä tilannetta ei ole esimerkiksi Helsingissä tai Tampereella, joiden väestöstä löytyvät myös suuret opiskelijamassat.

Suomen Ateenalla on edessään näytön paikka. Työpaikkoja ei luoda yhdessä yössä, mutta avoimuutta opiskelijoita kohtaan voidaan lisätä. Tutkintopaperi ei tee opiskelijasta oman alansa osaajaa, vaan sen tekee se matka, jota kuljetaan kohti valmistumista. Käydyt opinnot ja harrastukset luovat jo matkan aikana uudenlaisia ideoita ja osaamista, jota siivittää innokkuus toteuttaa itseään ja kova tahto olla hyödyksi myös käytännön elämässä. Tätä voimavaraa Jyväskylän kannattaisi hyödyntää esimerkiksi erilaisissa työprojekteissa, kaupungin työryhmissä tai vaikka tapahtumien järjestämisessä.

Antakaa meille mahdollisuus käyttää ääntä ja näyttää osaamisemme. Sillä pääsemme jo hyvin alkuun.

Kirjoittaja on JYYn hallituksen jäsen, vastuualueina korkeakoulupolitiikka, tutor-asiat ja kampuksen kehittäminen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.