Suomesta kaupunkien valtio

Hallitus julisti taipaleensa alussa tavoitteeksi niin suuret kunnat, että ne hoitavat yksin kaikki tehtävänsä. Kuntayhtymät leimattiin hallintohimmeleiksi, joista pitää päästä eroon.

Moni kyseli hämmästyneenä, että eivät kai ministerit oikeasti usko tuollaista uudistusta mahdolliseksi.

Mutta tosissaan hallitus näyttää olevan.

Kuntayhtymien lopettaminen on ilmeisesti ennen muuta kokoomuksen tavoite, josta ei tingitä. Se on liitetty myös sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen. Tavoitteena on järjestelmä, jossa isäntäkunnat – Keski-Suomessa Jyväskylä – tuottaa palvelut, joita maakunnan muut kunnat ostavat.

Ei tarvittaisi ”hallintohimmeleitä”, kun maakunta pakotettaisiin palvelujen ostajan asemaan. On helppo nähdä, mihin asetelma johtaisi.

Keski-Suomessa isäntäkuntamallia vastustetaan laajalla rintamalla yli puoluerajojen. Viimeksi Keski-Suomen lääkäriyhdistyksen seminaarissa vedottiin peruspalveluministeri Susanna Huoviseen (sd.), että Keski-Suomessa sote-uudistus voitaisiin tehdä maakuntamallin pohjalta.

Ministeri ilmoitti jokseenkin suoraan, että minkäänlainen sooloilu ei tule kysymykseen.

Miksi hallituksen tavoite on runnoa läpi kaikesta vastustuksesta välittämättä epädemokraattinen isäntäkuntamalli?

Syiden täytyy olla painavia, sillä päähallituspuolueet pyrkivät siihen kannatuksen menettämisen uhallakin.

Taustalla täytyy olla huomattavasti laajempi ja syvällisempi tavoite kuin kunta- ja sote-uudistus.

Tavoite on kaupunkien johtama Suomi. Tästä syystä kuntauudistuksessa pyritään liittämään maakuntakeskuksiin ympäröivää maaseutua niin laajasti kuin suinkin mahdollista – ja tarvittaessa pakkokeinoin.

Mikäli hallitus todella saa kunta- ja sote-uudistuksen tavoitteensa mukaisesti läpi – mitä on kyllä syytä epäillä – menettävät maakunnat nykyisen merkityksensä. Pian kysyttäisiin, mihin tarvitaan esimerkiksi Keski-Suomen liittoa, kun Jyväskylä on veturina vastuussa maakunnasta.

Se ihmetyttää, että myös maakuntien kokoomuslaiset ja sosiaalidemokraatit ovat tukemassa hallituksen tavoitteita. Vai ovatko? Vastustajia on kaikissa puolueissa.

Toivottavasti ministeritkin sattuivat lukemaan Iltalehden tammikuun 11. päivän pääkirjoituksen. Lehdistöneuvos Jyrki Vesikansan kirjoittama linjaus pantiin maakunnissa merkille:

”Hallituksen kannattaisi myös tunnustaa, ettei Suomessa väkilukumme pienuudesta huolimatta selvitä kahdella hallintotasolla eli suurkunnilla ja keskushallinnolla. Ei tuohon ole menty Ruotsissakaan.

Maakuntaportaalle on siirrettävä päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä toisen asteen koulutuksesta. Maakuntavaltuuston voi valita kuntavaalien kyljessä. Kuvio olisi selkeä verrattuna isäntäkunta- ja muihin himmeleihin. Maakunnat ratkaisivat suuren osan pakkoliitosehdotuksen lähtökohdista. Asiasta on turha tehdä arvovaltakysymystä, vaikka keskusta on ajanut mallia. Vallan maakunnissa on toki perustuttava ’asukas ja ääni’ -periaatteelle.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.