Suomi ja idän sotilaallinen mahti

Presidentti J. K. Paasikivi sanoi aikanaan, että suhde itänaapuriin on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ongelma, johon meidän on löydettävä ratkaisu. Siitä riippuu kansallinen tulevaisuutemme.

Nyt arvioiden toimiva ratkaisu löydettiin. Suomen asema on parempi kuin Paasikiven aikaan uskallettiin edes uneksia.

Mutta suhteet Venäjään ovat silti ajankohtainen kysymys. Niistä olisi hyödyllistä keskustella tälläkin hetkellä, kun kansa valmistautuu valitsemaan uuden presidentin.

Suomen sotilastiedustelun päällikön, lippueamiraali Georgij Alafuzoffin haastattelu (Talouselämä 1/2012) osoittaa, että Venäjän seuraaminen on tärkeintä, kun maan ylimmälle johdolle hankitaan ajantasaista kuvaa turvallisuusympäristöstämme.

PUOLUSTUSVOIMAIN tiedustelupäällikkö esittää hyvin harvoin julkisesti tarkkoja arvioita Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Toimittaja Olli Ainolan kirjoittama Alafuzoffin haastattelu on näin ollen merkittävä.

Tiedustelupäällikkö tuskin antaa haastatteluja omin päin. On hyvin todennäköistä, että Alafuzoffin tulosta julkisuuteen on sovittu puolustusvoimain komentajan kanssa.

Varsinaisesti kovin kannanotto haastattelussa on Alafuzoffin toteamus, ettei Venäjällä ole menossa Suomea uhkaavaa varustautumista.

Alafuzoff ottaa näin "tuntuvaa etäisyyttä" Maanpuolustuskor-keakoulun strategian laitoksen raporttiin Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi (Helsinki 2011).

Tiedustelupäällikön arvio Stefan Forssin, Lauri Kiianlinnan, Pertti Inkisen ja Heikki Hultin raportista on suunnilleen sama kuin minkä eversti (evp.), valtiotieteen tohtori Pekka Visuri esitti jokin aika sitten Laskuvarjojääkärikillan Keskuslukko-lehdessä.

Tiedustelupäällikön mukaan Venäjä-raportissa esitettyihin hälyttäviin kannanottoihin ei ole perusteita.

"Suomen suorituskyky on tasolla, joka vastaa Venäjän asevoimien mahdollista uhkaa", Alafuzoff tiivistää.

Visuri totesi saman artikkelissaan Keskuslukossa.

Alafuzoff korostaa, että itänaapurin asevoimien uudistamisessa on kysymys välttämättömästä modernisoinnista pitkän rappiokauden jälkeen.

Itänaapuri lisää sotilasmenoja ja muokkaa puolustusjärjestelmäänsä yrittääkseen pysäyttää armeijansa rappeutumisen.

TIEDUSTELUPÄÄLLIKKÖ toteaa, että Suomi on Venäjän rajanaapureista ainoa, jonka kanssa Venäjä keskustelee aidon tasavertaisesti. Ongelmat - vaikkapa puutullit - voidaan ratkaista keskustellen.

"Jos Suomi liittyy Natoon, en ole varma keskustelemmeko enää talousasioista tasavertaisesti", Alafuzoff huomauttaa.

Tiedonhankintaa Suomen turvallisuuspolitiikan päättäjille johtaa mies, jonka tosiasioihin perustuvat näkemykset ovat lähellä Paasikiven-Kekkosen linjaa.

Alafuzoffin koulutus antaa arvioille vankan perustan. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi Venäjän yleisesikunta-akatemiassa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.