Suomi miehittäjänä?

Sotahistorioitsija Helge Seppälältä ilmestyi vuonna 1989 kirja Suomi miehittäjänä 1941–1944. Teos käsitteli maailmansodan aikana Suomen hallussa olleita Itä-Karjalan alueita. On hieman hätkähdyttävää, että miehittäjän käsite elää Lapissa kiistoissa Puolustusvoimien Rovajärven harjoitusalueen tulevaisuudesta.

Puolustusvoimia on kuvattu omalakiseksi ”taleban-hallinnoksi” tai ”miehitysarmeijaksi”. Pro Rovajärvi ry:n kotisivuilla Puolustusvoimien kaavailuja Rovajärvellä luonnehditaan ”porvarihallituksen piilososialismiksi”, jossa itse aiheutetuin meluhaitoin ja mustavalkoisesti laadituin maakuntakaavoin määritellään jopa ihmisten oikeuksia asua omalla maallaan.

Puolustusvoimat estää lähes kaiken yksityisen rakentamisen Rovajärven ampuma-alueella vetoamalla raskaiden aseiden meluun, maanomistajat sanovat ja epäilevät, että meluhaitoilla yksityisiä hiostetaan luopumaan maistaan.

Melualueella on 63 asuntoa ja 193 vapaa-ajan asuntoa. Puolustusvoimat ei halua enää yhtäkään uutta.

Asetelma on hankala. Rovajärven maat omistaa pääosin valtio Metsähallituksen kautta. Puolustusvoimat on vain vuokralainen, jolla ei ole varaa isännän elkeisiin eikä paikallisväestön oikeuksien polkemiseen – mutta jo rakennuskiellot pudottavat maiden arvoa harjoitusalueella.

Toisaalta jossakin Puolustusvoimien pitää harjoitella selviytyäkseen lakisääteisistä tehtävistään. Pro Rovajärvi -yhdistyksessäkin myönnetään, että Puolustusvoimia ja ampuma-aluetta ei sinänsä vastusteta, vain ”miehitystä”. Nyt valmisteilla on uusi maakuntakaava.

Rovajärven noin 1 100 neliökilometrin ampuma-alue kuuluu Euroopan suurimpiin. Puolustusvoimauudistus vähentää harjoitusalueita ja kasvattaa samalla Rovajärven painoarvoa.

Ampuma-alueen kehittämistä pohtivan työryhmän johtaja, eversti Jukka Orava sanoo Rovajärven merkityksen korostuvan koko ajan myös taistelukonseptin muuttuessa ja aseteknologian kehittyessä. Aseiden kantavuus ja tulivoima kasvaa. Esimerkiksi raketinheitinjärjestelmien testaamiseen tarvitaan isoja alueita.

Jatkossa Rovajärvellä nähdään yhä enemmän maavoimien keskitettyjä, kaikkien erikoisaselajien yhteisharjoituksia. Niiden järjestäminen muualla Suomessa kuin suhteellisen tyhjällä Rovajärven alueella olisi mahdotonta.

Kiistoja korostaville Orava muistuttaa, että Puolustusvoimista on myös hyötyä paikallisväestölle. Teitä ja tietoliikenneyhteyksiä on rakennettu, tiestöä ylläpidetään ja aurataan muitakin palvelevasti. Pyhäkallion yli 6 000 poron paliskunnan kanssa on juuri solmittu uusi kaksivuotinen sopimus laidunmaista pitkälti yhtenevillä alueilla. Puolustusvoimien läsnäolo rauhoittaa tienoota – ampuma-alueella ei pyöri villejä kelkkaporukoita ja roskaajia kuten monilla muilla alueilla pohjoisessa.

Puolustusvoimat haluaa tukevan otteen Rovajärvestä mutta ei pakkolunastusten vaan maanvaihtojen kautta. Lisäksi Oravan työryhmä palauttaisi harjoitusjoukkojen huoltohankintoja lähialueille kohentamaan aluetaloutta. Toisaalta jo hankintojen vientiä aikoinaan pois pohjoisesta voi pitää osoituksena ”etelän ylivallasta”.