Suomi nousuun sisulla

Sibelius, sauna ja sisu – näitä on vuosikymmenet toisteltu suomalaisuuden syvimpinä symboleina. Viime vuosina suomalainen sisu on kuitenkin jätetty häveliäästi taka-alalle, koska yksi äärioikeistolaisista liikkeistä on ominut tämän vuosisatojen kansallisaarteen järjestönsä nimeen.

On vahinko, jos kansanedustaja Olli Immosen Suomen Sisu -liike leimaa yhden kansanluonteemme hienoimmista ja vaikuttavimmista ominaisuuksista. Juuri nyt todellista sisua tarvitaan Suomen herättämiseksi henkisen ja taloudellisen laman horroksesta.

Viime syksynä ilmestynyt PS-kustannuksen kirja Sisu – tarinoita itsensä ylittämisestä ja hyvän tekemisestä tarjoaa hienoja tarinoita siitä, kuinka uskomattomiin saavutuksiin sisu on siivittänyt todella vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneita suomalaisia. Yksi koskettavimmista esimerkeistä on rajusta lasketteluonnettomuudesta kuntoutuva Pekka Hyysalo, joka itse toteaa:

”Sisu on sitä, että ottaa kolme askelta, räjähtää rähmälleen, nousee ylös ja taas uudestaan.”

Päättäväisyyttä, lannistumattomuutta, mielen lujuutta ja henkistä sitkoa, joka menee yli pelkän periksiantamattomuuden. Tätä kaikkea on tutkija Emilia Lahti löytänyt suomalaisesta sisusta.

Sisua on kutsuttu jopa suomalaisimmaksi kaikista sanoistamme. Suomalainen sisu on jotain niin ainutlaatuista, että englannin kielessäkin se on sisu. Suoraa käännöstä sanalle ei löydy.

Vaikka meillä suomalaisilla siis pitäisi olla sisua ihan verenperintönä, ominaisuutta voi myös vahvistaa – ainakin Lahden parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan. Yli tuhannen vastaajan joukosta 83 prosenttia uskoi, että omaa sisuaan voi kehittää tietoisella harjoittelulla.

Yksi innoittaja tähän kirjoitukseen oli samasta tutkimuksesta löytynyt tieto, että 70 prosenttia vastaajista toivoi sisusta enemmän keskustelua suomalaiseen mediaan sekä työ- ja koulumaailmaan. Lisääntyneen sisukkuuden uskottiin johtavan laajempaan yhteiskunnalliseen hyvinvointiin.

Maailman mahtisanaksi sisun julisti myös pääkirjoitustoimittajamme Tapani Luotola kirjoittaessaan suomalaisesta sankaruudesta talvisodan päättymisen 70-vuotispäivänä (Ksml 11.3.2010).

Luotola viittasi kolumnissaan Austin Goodrichin vuonna 1960 ilmestyneeseen teokseen Study in Sisu: Finland´s Fight for Independence. Goodrich luonnehti sisua termeillä sisäsyntyinen rohkeus, lujahermoisuus, sinnikkyys ja kylmäverisyys. Suomalaisen sisun ilmentymiksi Goodrich nosti juoksija Paavo Nurmen, presidentti Risto Rytin ja talvisodan soturit.

Uusimman sisukirjan kokemusasiantuntijoiden joukko on mielenkiintoinen kattaus peltisepästä rap-artistiin ja siivoojasta startup-yrityksen toimitusjohtajaan.

Kaikkia edellä mainittuja suomalaisia yhdistää kyky kääntää vastoinkäymiset voimaksi. Samaa kykyä löytyi yllättäen MM-kaukalossa pikkuleijonista, jotka ensimmäisen tappiopelin jälkeen oppivat pelaamaan joukkueelle. Toimittaja Ilkka Kulmalan sanoin ”tappiot kasvattavat enemmän kuin voitot” (Ksml 5.1.).

Itsenäisyyden juhlavuosi lähestyy. Eiköhän nosteta sisu naftaliinista!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.