Suomi on jo voittanut

Huomenna käynnistyy Wienissä järjestyksessä 60. Eurovision laulukilpailut. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Suomi kohisee Euroviisujen alla lähes varmasta voitosta. Tällä kertaa tosin ennakkosuosikin viittaa on soviteltu suomalaisedustajien harteille poikkeuksellisen monen ulkomaalaisenkin toimittajan ja viisuasiantuntijan suunnasta.

Punk-bändi Pertti Kurikan Nimipäivät (PKN) ei ole totisesti mikään tavanomainen viisuedustaja. PKN:n Aina mun pitää on euroviisuhistorian lyhin musiikkikappale, vain puolitoista minuuttia. Neljän kehitysvammaisen konstailematon punk-tykitys jättää tuskin ketään kylmäksi.

Suomessa PKN nousi suuren yleisön tietoisuuteen jo osallistumisellaan Uuden Musiikin Kilpailuun. Kun yhtye voitti finaalin ja näin Euroviisuedustuksen, mediapyörityksestä tuli punk-nelikon arkea. Samalla kehitysvammaisia koskevista aiheista yleisemminkin tuli kiinnostavia.

Olipa punk-nelikkomme sijoitus ensi lauantaihin huipentuvassa Euroviisukisassa mikä tahansa, Suomi on jo voittanut. Asenteemme kehitysvammaisia kohtaan ovat muuttuneet huikeasti muutamassa kuukaudessa.

PKN:n aitous, rosoisuus ja sympaattisuus ovat valloittaneet sydämet. Mikä parasta, samalla on nostettu näyttävästi julkisuuteen niitä epäkohtia, joita kehitysvammaisten arjessa Suomessakin vielä on erityisesti laitosasumisessa ja itsemääräämisoikeuksissa.

Aika näyttää, kuinka paljon punkkarimme onnistuvat herättämään keskustelua kehitysvammaisten asemasta myös muualla Euroopassa. Ainakin he esiintymisellään murtavat perinteisiä käsityksiä siitä, mitä kehitysvammainen voi tehdä.

Moni on epäillyt, kuinka kehitysvammaiset edustajamme kestävät Euroviisujen valtavan pariviikkoisen julkisuusrumban. Epäilijöille tiedoksi, että nämä miehet eivät todellakaan ole ensimmäistä kertaa maailmalla.

Vuodesta 2009 keikkaillut yhtye on esiintynyt vuosien varrella muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Norjassa. Yhtyeestä vuonna 2012 tehty dokumenttielokuva Kovasikajuttu sai osakseen laajaa kansainvälistä huomiota. Se niitti palkintoja Suomen lisäksi esimerkiksi Sveitsissä ja Puolassa.

PKN:n biisit ovat Pertti Kurikan ja laulaja Kari Aallon käsialaa. Heidän lisäkseen yhtyeessä soittavat rumpali Toni Välitalo ja basisti Sami Helle. Vuosien varrella on syntynyt 8 EP:tä, 2 singleä ja 2 kokoelmaa.

Keski-Suomessa uransa aloittanut musiikkiterapeutti Kaarlo Uusitalo on yksi vaikuttaja PKN:n taustalla. Yhtä lukuun ottamatta bändin jäsenet ovat hänen entisiä oppilaitaan.

Uusitalo johtaa nykyisin Helsingissä toimivaa musiikin erityispalvelukeskus Resonaaria mutta hän aloitti työnsä kehitysvammaisten parissa jo 1990-luvulla Suolahdessa Suojarinteen palvelukeskuksessa. Siellä hän kehitti soitonopetuksen mullistaneen kuvionuotti-järjestelmän, jonka avulla kuka tahansa voi oppia lukemaan nuotteja ja soittamaan (Ksml 2.3.).

Suojarinne oli Suomessa ensimmäisiä paikkoja, joissa kehitysvammaisille alettiin opettaa musiikkia toden teolla. Tämän työn satoa keräämme tällä viikolla kansainvälisen julkisuuden keskiössä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.