Suomi velkasyöksystä talouskasvuun

Eduskunnan suurin työ syksyisin on valtion talousarvion ja siihen liittyvien lakien käsittely. Keväisin tärkeintä on ns. kehyspäätöksen eli neljän seuraavan vuoden julkisten menojen ja tulojen käsittely.

Kehysselonteko sisältää katsauksen menneeseen ja tulevaan talouskehitykseen. Se sisältää menot ja tulot pääluokittain sekä tärkeät tulevat lainsäädäntö- ja uudistushankkeet ja suuret investoinnit.

Valtioneuvosto antoi huhtikuun alussa selonteon vuosien 2017–2020 kehyksistä. Se on eduskunnan valiokuntien käsittelyssä.

Erityisen pysäyttävä on selonteon sivun 13 taulukko, jossa esitetään talouden toteutunut kehitys vuosilta 2009–2015. Suomen julkisen talouden tila paljastuu pelottavan synkäksi.

Vuonna 2009 valtion velka oli 64,3 miljardia euroa ja vuonna 2015 jo 99,8 miljardia. Kasvu oli 35,5 miljardia euroa. Samana aikana kuntien yhteenlaskettu velka kasvoi 10 miljardista 17,8 miljardiin euroon. Kasvu oli 7,8 miljardia euroa. Julkinen velka kasvoi siis kuudessa vuodessa yhteensä 43,3 miljardia euroa.

Vuonna 2009 valtion takausvastuut, pääomavastuut Euroopan vakausmekanismille sekä eläke- ja eräät muut vastuut olivat yhteensä 127,1 miljardia ja vuonna 2015 jo 199,1 miljardia euroa. Kasvua oli peräti 72 miljardia euroa. Takauksiin sisältyy aina riski niiden osittaisesta laukeamisesta.

Julkiset velat ja vastuut kasvoivat kuudessa vuodessa yhteensä 101,2 miljardia euroa. Tämän lisäksi valtion kassaa syötiin 5,2 miljardia euroa ja osakeomistusten arvo laski miljardilla eurolla.

Bruttokansantuote aleni vuosina 2012–14. Viime vaalikaudella työttömyys kasvoi 100 000 ihmisellä. Investoinnit olivat lamassa. Uudistuksia ei juurikaan tehty. Kuntatalous kiristyi.

Suomen talous oli vuosi sitten jyrkässä ja hallitsemattomassa syöksyssä edellisten hallitusten jäljiltä. Isänmaa ajelehti kohti EU:n ja IMF:n holhousta.

Kasvava lasku oli lankeamassa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Valtava velanotto ei toiminut minkäänlaisena kasvun moottorina.

On hämmästyttävää, että nykyiset oppositiopuolueet, jotka olivat viime vaalikaudella hallitusvastuussa, vastustavat lähes kaikkia talouden korjaustoimenpiteitä. Vappupuheilta on syytä odottaa rehellisyyttä ja kestäviä vaihtoehtoja.

Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama hallitus tarttui ongelmiin. Menosopeutus on merkinnyt kipeitä leikkauksia. Ne on nyt joko tehty tai sovittu.

Hyvätuloisten verotusta on kiristetty ja pienituloisten kevennetty. Lisäksi on päätetty työelämän ja yrittäjyyden uudistamisesta. Tärkeä kilpailukykysopimus etenee. Ns. pakkolait on lopullisesti haudattu.

Eläkeuudistus on jo hyväksytty ja sote-uudistusta tehdään. Lisäksi 26 kärkihankeella panostetaan erityisesti tulevaisuuden kasvu- ja vientialoihin ja työllisyyteen.

Maahanmuutto yllätti Suomen viime kesänä. Toimenpiteisiin on ryhdytty.

Suomen houkuttelevuutta on vähennetty, rajavalvontaa tehostettu, hakemusten käsittelyä nopeutettu ja mm. perheiden yhdistämismenettelyä ollaan säätämässä muiden Pohjoismaiden tasolle.

Maahanmuuttoon liittyy vakavia turvallisuusuhkia. Kustannukset valtiolle ja kunnille ovat satoja miljoonia euroja vuodessa.

Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Luottamus palautuu. Investoinnit viriävät. Velkaantuminen taittuu.

Suomi ei ole enää vaarassa joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, johon edellisten hallitusten politiikka oli johtamassa. Se olisi alentanut luottoluokitusta, nostanut korkoja ja vienyt kansallisen päätösvallan. Riskejä on yhä, mutta ne tulevat erityisesti maamme rajojen ulkopuolelta.

Perussuomalaiset ministerit ja eduskuntaryhmä ovat vajaan vuoden kantaneet yhtenäisenä hallitusvastuuta Suomen pelastamiseksi. Vaikeassa tilanteessa mm. takuueläkettä on korotettu ja omaishoitoa kehitetään, yrittäjyyttä edistetään ja sääntelyä puretaan.

Perussuomalaiset eivät ole luopuneet tavoitteistaan. Ensiksi on kuitenkin rakennettava talouden perusta.

Tärkeää on, että velkasyöksy on kääntymässä terveeksi kasvuksi. Uudistukset turvaavat hyvinvoinnin nykyiselle ja tuleville sukupolville. Heikoimmassa asemassa elävien tukemiseen, koulutukseen ja muihin tärkeisiin kohteisiin päästään panostamaan. Tähän työhön hallituksella on aikaa kolme vuotta.

Toivotan lukijoille hyvää Vappua!

Kirjoittaja on perussuoma-laisten kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.