Suurkaupunki Uudellemaalle

Kahdeksan Keski-Uudenmaan kuntaa yllätti viime keskiviikkona Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ja Helsingin metropolia ajaneet päättäjät.

Keski-Uudenmaan kuntajohtajat ehdottavat suuren liitoksen selvittämistä. Sillä syntyisi 240 000 asukkaan Keski-Uudenmaan kaupunki.

Uuteen kaupunkiin tulisivat Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen ja Sipoo.

Se nousisi suoraa maan kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Helsingin (598 000) ja Espoon (254 000) jälkeen. Tampere (216 000) ja Vantaa (204 000) jäisivät hivenen alapuolelle.

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) innostui Keski-Uudenmaan kaupungista. Hän toivotti sille hyvää ja samalla sinetöi ainakin hetkeksi Helsingin metropolialueen rakentamistoiveet.

Metropolimallissa nykyiset kunnat säilyisivät, mutta suurin osa tehtävistä siirtyisi metropolihallinnolle. Peruskunnalle jäisi koulun pito ja muita pienempiä asioita.

Eniten Keski-Uudenmaan kunnissa pelätään alueen pilkkomista Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kanta-Hämeen osiksi. Se tuhoaisi oman päätösvallan.

Keski-Uudenmaan kaupungin selvittämisellä alueen päättäjät torppaavat taitavasti tätä riskiä.

Voi olla, että uusi kaupunki syntyykin joskus, mutta helppoa ponnistuksesta ei tule. Uudessa kaupungissa olisi toistakymmentä keskusta ja kilpailevaa taajamaa. Jos uusi kaupunki syntyisi, se voisi olla elinvoimainen ja vahva.

Voi myös olla, että alueelle syntyy kahdeksasta kunnasta kaksi tai kolme kaupunkia. Kahden kaupungin mallissa toinen kaupunki tulisi Tuusulan, Järvenpää ja Keravan ympärille. Toinen kasvaisi Hyvinkään ympärille.

Keski-Uudenmaan uusi kaupunki tai kaksi kaupunkia voisi olla järkevä ratkaisu. Metropolihallinto loisi pääkaupunkiseudulle vain kankean uuden hallintoportaan ja tekisi alueen palvelujen tuottamisesta entistä kalliimpaa. Keski-Uudenmaan kaupunki olisi notkeampi ja ihmisläheisempi ratkaisu kuin metropolimammutti.

Missä ovat Suomen kasvavimmat kaupungit?

Jos aikaväliksi otetaan lähes 110 vuotta vuodesta 1902 vuoteen 2011, vahvin kasvaja on ollut Jyväskylä.

Jyväskylän väkimäärä on tuona aikana 42-kertaistunut. Vuonna 1902 Jyväskylässä asui vain 3 600 ihmistä – nyt väkimäärä on reippaasti yli 130 000 ihmistä.

Lappeenrannan (72 000) väkimäärä on 31-kertaistunut, Joensuun (73 000) 20-kertaistunut, Mikkelin (49 000) 14-kertaistunut, Oulun (142 000) 9-kertaistunut ja Tampereen 8-kertaistunut. Turun (170 000) väkimäärä ei ole edes viisinkertaistunut.

Helsinki on varmaankin ollut kovin kasvaja?

Ei ole. Helsingin väkimäärä on vain kuusinkertaistunut tuossa runsaan sadan vuoden ajanjaksossa.

Harri Olli aikoo hypätä ja Matti Nykänen valmentaa, kertoi iltapäivälehti etusivullaan ja lisäsi, että juominen jää nyt.

Olli kertoi asiasta ulkomaalaisen rahapeliyhtiön sponsoroimana pikkupukuisten tyttöjen ympäröimänä.

Nämä jutut ovat aikuisten satuja. Tarvitsemmeko todella niitä ja niiden rooleihin ihmisiä, joita näin julkisesti käytetään väärin?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.