Suurkunnat vai maakunnat?

Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajalalla on vertaansa vailla oleva kokemus suomalaisesta paikallishallinnosta.

Hän on suorittanut Tampereen yliopistossa kunnallis- ja hallintovirkamiestutkinnot sekä hallintotieteiden maisterin tutkinnon. Hän on työskennellyt Oulun apulaiskaupunginjohtajana, Kannuksen kaupunginjohtajana, Pielaveden kunnanjohtajana, Kauhajoen sosiaali- ja terveysjohtajana, Pihtiputaan vs. kunnanjohtajana ja kunnansihteerinä sekä Kärsämäen kunnansihteerinä.

Laajalalla on siis kokemusta erityisesti maakuntien Suomesta sekä kuntien että kaupunkien näkökulmasta. Keski-Suomea hän on tarkastellut Pihtiputaan vinkkelistä.

Ei ole yllätys, että on päädytty Laajalaan valittaessa kunnallishallinnon rakennetyöryhmän puheenjohtajaa.

Hallitusohjelmaan kirjatun kuntauudistuksen tavoite on Laajalan mukaan (haastattelu Keskipohjanmaassa 4.3.) niin vahvojen peruskuntien luominen, että ne pystyvät vastaamaan vaativan erikoissairaanhoidon ja vaativan sosiaalihuollon palveluiden järjestämisestä.

Tältä pohjalta Laajala on sitten johtanut työryhmää, joka on päätynyt esitykseen maan jakamisesta suurkuntiin – täsmällisemmin ilmaistuna kuntajakolain mukaisiin kuntajakoselvitysalueisiin.

Ajatus niin suurista kunnista, että ne voisivat hoitaa vaativan erikoissairaanhoidon on radikaalisuudessaan ennenkuulumaton – rohkenen väittää, että se on mahdoton.

Ottaen huomioon ylijohtaja Laajalan kokemuksen on vaikea uskoa, että hän itsekään pitää sitä realistisena ja toteuttamiskelpoisena.

Erikoissairaanhoidosta itsenäisesti huolehtivien kuntien pitäisi olla suunnilleen Keski-Suomen kokoisia. Esimerkiksi Keskipohjanmaa olisi sellaiseksi kunnaksi auttamattomasti liian pieni.

Vai onko tavoite se, että muutama suurkunta ottaa vastuulleen erikoissairaanhoidon ja myy palveluja pienille kunnille?

 

Kannanotot maakuntamallin puolesta ovat voimistuneet viime aikoina.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Eila Tiainen esittää (Keskisuomalainen 5.3.) osaa kuntien tehtävistä hoidettavaksi maakuntatasolla kuten Ruotsissa, jossa maakäräjät valitaan suorilla vaaleilla. Suomessa maakuntavaltuustot valittaisiin vastaavasti suorilla vaaleilla kuntavaalien yhteydessä.

Missä määrin Tiaisen esitys saa kannatusta Vasemmistoliitossa? Joka tapauksessa se on lähellä näkemyksiä, joita on kuultu keskustan suunnalta.

 

Keskustelu kuntauudistuksesta on nyt niin sekavaa, että hallitusohjelman toteutumiseen Laajalan tulkitsemalla tavalla on vaikea uskoa.

Hallituspuolueidenkin rivit ovat hajallaan. Johdonmukaisesti hallitusohjelman toteuttamiseen pyrkii edelleen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tukemana. Sosiaalidemokraatit ovat sen sijaan ottaneet etäisyyttä koko hankkeeseen.

Ministerit puhuvat kuka mitäkin ja hallituspuolueiden kansanedustajat korostavat, etteivät he hyväksy missään tapauksessa pakkoliitoksia.

Ehkä jotakin selvyyttä saadaan tänään, kun ministeri Virkkunen vastaa keskustan välikysymykseen kuntauudistuksesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.