Suurosingot tulisi kuopata

Taas on alkamassa ensi kevään osinkojen arvailu. Suomessa osinkoa maksetaan yleensä kerran vuodessa. Sen sijaan ulkomailla osingonmaksu jaetaan usein neljään erään. Nokialla lienee ollut tällaiseen kvartaaliosinkoon siirtymiseen haluja aikoina ennen kuin matkaviestinten palava öljynporauslautta muuttui sukellusveneeksi.

Helsingin pörssissä Orava Asuntorahasto on maksanut kvartaaliosinkoa jo vuosia. Aika näyttää, kulkeeko tämä keisari ilman vaatteita. Muita jo nyt osinkonsa useammassa kuin yhdessä erässä maksavia yhtiöitä ovat Citycon, Sponda ja Telia. Aspo on kertonut harkitsevansa saman yhdistyksen jäsenkirjaa.

Lonkalta heittäen seuraavina kvartaaliosingosta voisivat bisneksensä puolesta suoriutua Capman, DNA, Elisa, Fortum, Kone, Konecranes, Kotipizza, Nokian Renkaat, Nordea, Olvi, Orion, Ponsse, Sampo, Taaleri, Tikkurila ja Wärtsilä.

Sijoittajaa hyödyttäisi salkun osinkotulojen kertyminen tasaisesti. Näin lisäsijoituksia voisi tehdä joustavasti. Yhtiöillä puolestaan on harvoin kevään osingonjakoa vastaava määrä rahaa valmiina kassassaan. Niillekin useampi eräpäivä osingonmaksussa olisi plussaa.

Nykymallinen vuosiosinko vaatii yritysjohdolta kvartaaliosinkoa enemmän kaukonäköisyyttä. Nyt johdon tulee ennustaa oikein kassan ja bisneksen tila 12 kuukautta eteenpäin. Omistajat pääsevät maksumiehiksi, jos tässä epäonnistutaan.

Esimerkkinä toimii finanssikriisin syksy 2008. Vielä aiemmin samana vuonna moni yhtiö jakoi suurosingon. Syksyllä markkinatilanne meni alta. Moni yhtiö velkaantui, osalla laski luottoluokituskin. Raha kallistui yhtäkkiä, joten keväällä maksetuista osingoista tulikin yllättävän hintavia. Jos osinko olisi maksettu kvartaalirytmissä, olisi vahinko ollut puolta pienempi, kun osingonmaksu olisi voitu jäädyttää keskellä kriisiä.

Vuosiosinko aiheuttaa turhia markkinahäiriöitä yhtiöissä, joiden osinko on korkea suhteessa kurssiin. Helsingin pörssi sekoaa joka kevät, kun kulloisetkin muotiyhtiöt julkistavat osinkonsa. ”Mahtiosinko” nostaa kurssia kohtuuttomasti, kun taas osingon irtoaminen romahduttaa sitä.

Neljään erään jaettavalla osingolla ei ole samaa ongelmaa. Kahdeksan prosentin vuosiosinko on kaksi prosenttia kvartaalissa. Jokakeväinen osinkokiima ja osingon irtoamista seuraava jyrkkä pudotus jäisivät pois.

Osinkosesongista luopuminen helpottaisi analyytikoiden arvaustyötä ja vähentäisi yllätyksiä, jotka heiluttelevat tarpeettomasti kursseja. Kvartaalirytmi pitäisi myös johtajat kurissa ja nuhteessa. Osingonmaksuun tarvitaan oikeaa riihikuivaa, eikä kirjanpitotempuilla kassaa täytetä. Toisaalta yhtiön kassaan ei ehtisi kertyä joutilasta rahaa, jonka johto saattaisi taskua poltellen kipata harkitsemattomiin maailmanvalloituksiin tai muihin omistajille hintaviin manöövereihin.

Nyt lähinnä vanhat tavat estävät kvartaaliosinkoon siirtymisen. Muutokseen tarvitaan suuromistajien tahtoa. Jos sukujen vanhat patruunat ovat kankeita muutoksen edessä, tässä olisi näytön paikka eläkeyhtiöille. Koska kvartaaliosingot ovat maailmalla yleisiä, voisi käytännön rantautuminen Suomeen myös tuoda tänne kauan kaivattuja ulkomaisia pääomia.

En keksi yhtään syytä, miksi nykyinen vuosiosinko olisi parempi kuin kvartaalimalli. Yhtiön kehittämistä vakauttaville pitkäjänteisille omistajille ikuinen tihkusade on toivottavampi kuin kausittainen kaatosade.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Raakel, myönnä että rakastat

Mitä tapahtuu,kun jättiläisetovat kuolleet?

Autoileva lähimmäinen, aikamme mysteeri

Johtajakisa katkesi kesken Jämsässä

Kolumni: Pidä vain vielä se vatupassi, ystäväni

Kolumni: Kirittärien voiton salaisuudet, niitä on neljä

Kansainvälisen koulutuksen ihannointi tekee puolikieliseksi

Kolumni: Aitaviesti on saatava olympialajiksi

Kolumni: Kumma asuu pikkukaupungissa

Bostonissa eivät mammanpojat pärjää

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.