Sveitsissä tulevaisuuden haaveena on kouluruokailu

Suomalaisten ilmiöiden hehkutus kulminoitui viime vuoteen ja ihme olisi, jos keskieurooppalainen ei olisi kuullut äitiyspakkauksista, peruskoulusta tai kouluruokailusta.

Puuteollisuuden ja Nokian Suomessa varttuneille ne ovat arkea ja peruskauraa, mutta muille, myös Sveitsissä asuvalle suomalaiselle, ruusuisia haavekuvia ja huomattavasti etäämpänä kuin parintuhannen kilometrin päässä pohjoisessa.

Oma lapseni sai kuulla kaikki tarinani koulun mahtavasta hernekeitosta, kumiperunoista ja näkkileivästä ja hän lähti innokkaasti kokeilemaan sveitsiläiskylämme tarjontaa.

Esi- ja alakoululaisille oli lounasta parakkityyppisissä tiloissa, tietysti omasta pussista maksettuna.

Nelivuotias kävi syömässä pari kertaa ja homma kaatui siihen, ettei pientä päästetty vessaan kesken ruoan ja isot lapset olivat pelottavia.

Laskeskelin myös kuumeisesti kuluja. Lounas ja huolenpito maksavat kunnassa keskituloisille 24 frangia eli noin 20 euroa päivässä. Saman verran kuin aikuisen ravintolalounas Zürichin keskustassa.

Joissakin lukioissa on oma kuppila, josta saa alle kympillä aterian, siis erittäin edullisesti. Silti nuoret hakevat evästä kaupungilta: sandwichejä, ranskalaisia, pizzaviipaleita. Halvin vaihtoehto olisi tietysti tuoda kotoa eväät, jotka lähes poikkeuksetta valmistaa äiti.

Aina silloin tällöin Sveitsissä huudellaan naisten haluttomuudesta emansipoitua, ja että miten ihmeessä perinteinen perhemalli on yhä yleisin – modernissa eurooppalaisessa maassa.

Parisuhde on tasa-arvoinen, kunnes kahdesta tulee kolme tai enemmän. Äitiyslomaa on vain 14 viikkoa, lakisääteisiä perhevapaita ei ole ja mies tienaa lähes aina enemmän, joten jos joku jää kotiin, se on nainen.

Työpäivät ovat myös pitkiä, hoitopaikat yksityisiä, kalliita ja kiinni lomilla ja koulujen lounastauot vietetään kotona. Siksi kotiäitiys ja osa-aikatyöt kukoistavat.

Kouluruokailu lyhentäisi lasten koulupäivää ja edestakaisin ramppaamista, mutta parantaisi myös piirun verran äitien mahdollisuutta työelämään.

Zürichin kaupungissa lähdettiin viime vuonna historialliseen kouluruokakokeiluun, jota suurin osa piti päättömänä. Lasten ruokatunti kotona on lähes yhtä pyhä kuin suomalaisten pitkä kesäloma. Levähdystauko nähdään välttämättömänä ja pitäähän lapsilla olla oikeus kotiruokaan.

Kokeiluun osallistui kuusi koulua ja nyt alkaa näyttää valoisalta. Projektin toiseen vaiheeseen pumpataan reilut 60 miljoonaa euroa, näin lupasivat kaupungin päättäjät. Vuoteen 2025 mennessä kaikissa kaupungin sadassa koulussa pitäisi olla tarjolla noin viiden euron lounas.

Konservatiiviset sveitsiläiset suhtautuvat uudistuksiin nihkeästi. Kouluruokailuprojektikin etenee tahmeasti kuin kärpänen fonduessä. Nuoret vanhemmat eivät silti enää ole valmiita jättämään työelämää vain siksi, että jonkun täytyy olla kotona valmistamassa lounasta.

Vuosisadan uudistukseksi nimetty kouluruokailu saattaa kuitenkin vielä kaatua. Miljoonalaina tulee kesällä kansanäänestykseen ja kuten hyvin usein, sveitsiläiset äänestävät omaa talouttaan ajatellen.

Äänestystä odotellessa äidit jatkavat heiluriliikettä supermarketin ja kodin välillä taatakseen jälkikasvulleen päivittäisen ravintoarvoiltaan tasapainoisen aterian ja viihtyisän lounastauon tai ainakin eväslaatikon täytettä.

Kirjoittaja on Sveitsissä asuva vapaa toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .