Synkkää syksyä taas

Maailman talous on aika vastenmielisessä jamassa. Arvuuttelu siitä, milloin arvopaperimarkkinoilla romahdetaan, jatkuu aina vaan. Yhdysvaltain keskuspankki lopetti arvopapereiden ostot markkinoilta odotetusti, mutta eipä se liioin ole kuivannut niillä luomaansa runsasta likviditeettiä. Heti perään Japanin keskuspankki kasvatti arvopaperiostojaan ja siivitti maailman pörssit reippaaseen nousuun lokakuun lopuksi. Uusi EU-komissio aloitti työnsä maanantaina ja tyhjäkäynti jatkuu vielä. Euroopan keskuspankki on koolla torstaina, eikä käynnistäne valtionlainaostoja, vaikka paine niihin on kova.

Yhdysvaltain alustava kansantuotetieto kolmannelta neljännekseltä antoi vuosineljännestason kasvuksi 0,85 prosenttia ja vuoden takaisesta neljänneksestä 2,3 prosenttia. Tarkempi syynäys lukuihin osoittaa lähes kauttaaltaan kasvuvauhdin jonkinasteista hidastumista Atlantin takanakin. Kasvu nopeutui vain palveluissa ja julkisella sektorilla, jossa puolustusmenot nousivat reippaasti. Tuoreimmat tilastot juoruavat, että alustava bkt-lukema myös saattoi mennä yläkanttiin. Euroopan alustavia kasvulukemia saadaan tämän kuun puolivälissä.

Kuluttajahintainflaatio on Yhdysvalloissakin laskenut yhden prosentin pintaan, Euroopassa se oli lokakuussa pikatiedon mukaan 0,4 prosenttia.

Yhdysvaltain keskuspankki arvioi nyt maan työmarkkinoiden tilaa aiempaa myönteisemmäksi. Vaikka pankki edelleen ilmoitti pitävänsä ohjauskorot matalalla merkittävän ajan, se ensimmäisen kerran myös huomautti, että tuleva korkopolitiikka riippuu työllisyyden ja inflaation kehittymisestä, mikä tietenkin on sinänsä selvä asia. Lokakuun työttömyysprosentti saadaan perjantaina.

Japanin keskuspankin elvytysohjelman kasvatus laski roimasti jenin arvoa suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Myös euron arvo suhteessa taalaan on jatkanut laskuaan, sillä euroalueen taloudesta ei iloisia uutisia nyt löydy. Uusi EU-komissio kertoi painopistealueekseen investointien elvytyksen. Siihen kaavailtua 300 miljardin rahastoa ei edelleenkään ole olemassa. Usko siihen, että julkisen sektorin tukirahoilla saataisiin pysyvästi kasvua aikaan, alkaa sekin horjahdella pahasti ainakin markkinoilla.

Euroopan keskuspankki on vasta viime kuussa käynnistänyt arvopaperiostonsa markkinoilta. Kovin moni ei usko rahan läträyksen vaikuttavan nyt juurikaan reaalitalouteen, arvopaperihintoihin kyllä. Keskuspankin tase- ja stressitesti pankeille osoitti 25 euroalueen pankin tarvitsevan lisää pääomia voidakseen mm. kirjata luottotappiovarauksensa realistiseksi.

Ei iloisia uutisia erityisen paljon löydy muualtakaan. Kiinan talouden tilasta on tullut ristiriitaista dataa ja uusia arvioita nopean velkaantumiskierteen jatkumisesta. Muuallakin maailmassa finanssikriisin tuloa avittanut varjopankkitoiminta voi taas tuoreiden arvioiden mukaan hyvin paksusti. Tuomiopäivän profeetat saavat siitä tiedosta lisää ytyä arvopaperimarkkinoiden kuplapuheilleen.

Venäjän ja Brasilian keskuspankit nostivat railakkaasti korkoa. Se nakertaa edelleen jo valmiiksi matalia kasvuodotuksia näissä entisissä kasvumaissa.

Suomessa alustava kasvulukema kolmannelta vuosineljännekseltä saadaan ensi viikon lopussa syyskuun tuotannon suhdanneindikaattorin mukana. Työllisyystiedot ja ministeriön työllisyysennuste ovat edelleen synkähköä luettavaa. Aivan kamaliahan ne olisivat, ellei suurten ikäluokkien eläköityminen olisi ollut menossa jo useita vuosia.

Taloutta nakertaa edelleen viennin heikkous, vaikka elokuun tullitilasto osoittikin tuonnin määrän laskeneen merkittävästi enemmän kuin viennin määrän. Sen sijaan viennin hintataso putosi tuonnin hintatasoa enemmän eli vaihtosuhde sen kun heikkenee. Vientipuolella määrän kasvua kirjattiin kuljetusvälineiden eli autojen ja laivojen vientiin sekä viestintävälineiden ja paperimassan vientiin. Volyymit laskivat kauan kasvussa sinnitelleessä kemianteollisuudessa, perusmetalleissa ja paperiviennissä.

Yhdysvaltain välivaalitulos saadaan hetimiten. Perjantaina puolestaan Suomen eduskunta äänestää taloutta koskevasta välikysymyksestä. Äänestyksestä tulee tiukka, jos vasta äskettäin hallituksen jättäneet vihreätkin äänestävät ilmoituksensa mukaan hallitusta vastaan. Suomessa käydään täyttä häkää jo vaalikampanjoita, vaikka vaaleihin on puolisen vuotta aikaa. Toisaalta se on niin lyhyt aika, ettei ennenaikaisiin vaaleihinkaan ole suurta tarvetta enää, eikä hallituksen pääpuolueilla suurin surminkaan halua.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.