Syntisavu kirvelee

Ilmastoasiat ovat olleet näyttävästi esillä Pariisin ilmastokokouksen vuoksi. Jo kokouksen alla maailman sijoitus- ja rahoitusväki reagoi ilmaston lämpenemiseen ja sen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Suursijoittajat katsovat kieroon yhtiöitä, joiden suuri hiilijalanjälki tupruttaa paljon kasvihuonepäästöjä, kuten hiilidioksidia ja metaania. Kasvihuonepäästöt ovat alkaneet yskittää ja syntisavu kirvellä sijoittajien silmiä.

Kyse ei ole pikkukivasta nokihiutaleiden karistamisesta laatuasun olkapäiltä. Sijoittajat haluavat välttää turhia riskejä ja tienata sijoituksillaan. He ovat alkaneet myydä salkuistaan yhtiöitä, joiden toiminta perustuu öljyyn, hiileen ja maakaasuun.

Ilmastonmuutos nähdään suurena riskinä, joka voi vaarantaa koko rahoitusjärjestelmän. Se voi aiheuttaa suuria korvauslaskuja saastuttajille. Ympäristöriskien hallinta ja niillä pelaaminen voi tulla kalliiksi. Volkswagen on tästä monen suomalaisen etupihalta tuttu esimerkki.

Öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiöiden arvostus perustuu pitkälti niiden hallussa oleviin esiintymiin ja varastoihin. Jos fossiilisten energiamuotojen kysyntä alenee merkittävästi, alenee myös raaka-aineen arvo. Lisäksi niiden muokkaaminen vähäpäästöisiksi ja investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin maksavat rahaa. Sijoittajat näkevät niissä valtavan taloudellisen riskin.

Sadat sijoitusyhtiöt ympäri maailmaa olivat jo ennen kokousta ilmoittaneet vähintäänkin osittain luopuvansa esimerkiksi öljy-yhtiöistä. Välimuotojakin on, sillä esimerkiksi ruotsalainen eläkesijoittaja AP4 sijoittaa edelleen öljy- ja kaasuyhtiöihin, mutta se on valinnut salkkuunsa vain vähäpäästöisimpiä yhtiöitä. Kuinka luotettavasti päästöjä mitataan? Toivottavasti Volkswagenin tietokoneosasto ei ole ollut konsultoimassa. Varmasti kiusaus näytteiden ja tulosten kanssa keinotteluun on suuri. Kyse on suurista rahoista ja aina joku kouho haluaa ottaa riskin.

Ristiriitaisin tilanne lienee Norjassa, missä öljyllä rikastuneen maan öljyrahoilla paisutettu valtion öljyrahasto aikoo myydä hiileen liittyvät osakkeensa. Öljy-yhtiöitä se ei ole myymässä, ainakaan vielä. Hiili on siis paha, mutta öljy jos nyt ei ihan hyvä, kelvollinen kuitenkin. Öljyn halpeneminen tekee siitä entistä houkuttelevampaa, mikä sotii ilmastopäätöksiä vastaan.

Suomalaisista rahastoyhtiöistä osa kertoo asiakkailleen sijoitustensa hiili-intensiteetin. Työeläkeyhtiö Ilmarinen laskee listattujen osakeomistustensa ja uusien kiinteistöjensä hiilijalanjäljen. Se auttaa Ilmarista ymmärtämään paremmin sijoitustoimintansa ilmastovaikutuksia ja on osa riskienhallintaa. Nordean varallisuudenhoito on päättänyt poistaa kivihiiliyhtiöt sijoitussalkuistaan.

Myös pankkipuolella tapahtuu: Nordea ilmoitti marraskuussa, ettei se enää ota asiakkaaksi yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu hiileen. Suomessa kaupunkien energiayhtiöt ovat hiilen suurkuluttajia, sillä ne tuottavat sähköä ja kaukolämpöä hiilivoimaloillaan. On siinä kuntapoliitikoilla pohtimista, jos pankit alkavat katsoa niitä kieroon.

Kirjoittaja toimii OP:ssa asiantuntijapäällikkönä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.