Syntynyt 4. heinäkuuta

Amerikkalaisten ylemmyydentunto herättää aika ajoin ihmetystä eurooppalaisissa. Amerikkalaiset kun tuntuvat tietävän parhaiten, mikä on hyväksi koko ihmiskunnalle.

Mistä tällainen itseriittoisuus oikein kumpuaa? Nykypäivänä käsitys Yhdysvaltain erityisyydestä ei avaudu ilman maan syntyhistorian ymmärtämistä. Yhdysvallat perustettiin aikanaan esimerkkivaltioksi, jota kaikki maailman ihmiset katsoisivat ylöspäin.

Yhdysvaltain vapaussodan ollessa vasta alkanut, 13 siirtokunnan edustajat olivat kokoontuneet mannermaakongressin istuntoon Philadelphiassa. 239 vuotta sitten nuo 56 miestä allekirjoittivat julistuksen, joka osoitti maailmalle, ettei Amerikan yhdistyneet tasavallat olleet enää Britannian kuninkaan Yrjö III alamaisia vaan itseään hallitseva kansa.

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa sanat, joista muodostui modernin ihmisoikeuksien julistuksen perusta, kirjoitettiin ylös: ”Pidämme näitä totuuksia itsestään selvinä, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi ja, että Luoja on antanut heille peruuttamattomia oikeuksia. Joiden joukossa ovat elämä, vapaus ja pyrkimys onnen tavoitteluun”.

Siirtokuntien asukkaat tulkitsivat, että Britannian kuninkaan ja hallituksen toimet eivät noudattaneet ihmisille luontaisesti kuuluvaa oikeutta vapauteen, ja sen vuoksi heillä oli oikeus vaihtaa heitä johtava hallitus.

Kansakunnan perustajaisien päätös oli luonut maailmaan ensimmäisen demokraattisesti hallitun tasavallan. Valtion, jonka hallituksen valta perustui hallittavien suostumukseen eikä hallitsijoiden mielihaluihin. Melkein sata vuotta itsenäisyysjulistuksen jälkeen presidentti Abraham Lincoln määritteli periaatteen sanoilla ”kansalaisten hallinto, kansalaisten hoitamana, kansalaisia varten”.

Vapaudesta tuli jo tuolloin amerikkalaisuuden kulmakivi. Maa houkutteli paljon siirtolaisia, joiden kotimaissa heidän vapautta ja oikeuksiaan rajoitettiin. Yhdysvalloissa yksilöitä eivät hallinneet monarkit, kirkko tai aatelisto, vaan he olivat aidosti vapaita. Luonnollisesti aikakauden yhteiskuntakäsityksen mukaan vapaus kuului vain miehille, naiset, ja mustat saivat odottaa vapauttaan vielä reilusti yli sata vuotta.

Amerikkalaiseen vapausideologiaan on vaikuttanut vahvasti puritaanien uskonnollinen ajattelu Yhdysvalloista Jumalan valitsemana kansakuntana, jolla on messiaaninen lähetystehtävä vapauden ja demokratian levittämisessä. Tästä juontaa juurensa käsitys Yhdysvalloista esimerkkivaltiona, jota siirtolaisuus on vain vahvistanut.

Yksilönvapauteen pohjautunut ajattelutapa vahvistui entisestään 1800-luvulla maan levittäytyessä länteen. Lännen valloitukseen yhdistyi myytti, jossa yksinään toimivat uudisraivaajat voittivat niin villin luonnon kuin intiaanit ja loivat pohjan amerikkalaisen demokratian leviämiselle mereltä merellä.

Jo tuolloin siirtolaiset kohtaavat Amerikan portilla, New Yorkissa, vapaudenpatsaan, jonka jalustassa julistetaan kansakunnan tarkoitusta maailmassa: ”Anna minulle sinun uupuneet, köyhät, ja ahdistuneet ihmisesi, jotka kaipaavat vapautta”.

Vapaudesta ja demokratiasta syntyneestä valtiosta tuli vähitellen maailman suurin taloudellinen, poliittinen, kulttuurinen ja sotilaallinen mahti. Kriiseistä huolimatta itsenäistymisen periaatteista ja hallintojärjestelmästä on pystytty pitämään kiinni.

Tämä kehitys on todiste amerikkalaisille, että heidän järjestelmänsä on ylivertainen. Heidän ajattelutavassaan Yhdysvallat lähenee enemmän aatetta kuin pelkkää valtiota.

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopistossa. Hän valmistelee väitöstutkimusta Yhdysvaltain poliittisesta historiasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.