Syyria saa kaikki varuilleen

Arabiliitto esittää tänään tiistaina YK:n turvallisuusneuvostolle näkemyksensä Syyrian tilanteesta. Mitään läpimurtoa ei ole näköpiirissä, sillä YK-suurvalta Venäjä vastustaa länsimaiden ja Arabiliiton yhteistä Syyrian vastaista päätöslauselmaehdotusta.

Ehdotuksessa vaaditaan muun muassa Syyrian presidentin Bashar al-Assadin eroa ja aikaistettuja parlamenttivaaleja. Venäjä on ilmoittanut, ettei se hyväksy Syyrian vastaisia pakotteita, aseiden vientikieltoa eikä puuttumista maan hallintoon. Samoilla linjoilla on myös Kiina, jolla Venäjän tavoin on veto-oikeus turvallisuusneuvostossa.

 

Arabiliiton mielestä Assadin pitäisi siirtää valta varapresidentille, jotta maahan saataisiin yhtenäisyyshallitus valmistelemaan laajempaa vallansiirtoa.

Arabiliitto keskeytti viikonvaihteessa tarkkailutehtävänsä Syyriassa väkivaltaisuuksien yltymisen vuoksi mutta jätti vielä edustajansa maahan.

 

Syyrian taistelut muistuttavat yhä enemmän suoraa sisällissotaa. Taisteluista raportoidaan jo Syyrian pääkaupungin Damaskoksen lähiöissä.

Muutamassa päivässä Syyrian väkivaltaisuuksissa on kuollut yli 200 ihmistä. Viime maaliskuusta jatkuneissa levottomuuksissa kuolleita on jo yli 5400.

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole ottanut kertaakaan kantaa Syyrian kriisiin. Yhtenä keskeisenä syynä on Syyrian sijainti strategisesti herkässä energia- ja suurpolitiikan polttopisteessä niin maantieteellisesti kuin poliittisestikin. Keskeinen taustatekijä on Iran.

Iranin ja Syyrian liittolaisuus perustuu samankaltaiseen islamin tulkintaan. Shiia-muslimien johtama Iran tukee Syyriassa valtaa pitävää, shiioihin laskettavaa alawiitti-vähemmistöä.

Syyria on merkittävä sotilasmahti. Lisäksi Syyria ja sitä kautta Iran tukevat muun muassa Libanonissa vaikuttavaa Hizbollah-liikettä ja palestiinalaisten Hamas-järjestöä Gazassa. Näin Syyria kytkeytyy suoraan Lähi-idän perusongelmaan.

Israel on yhä virallisesti sodassa Syyrian kanssa, mutta maiden ”jäädytetty konflikti” on pysynyt varsin vakaana. Raju muutos asetelmassa koskettaisi ääriliike-kytkösten vuoksi suoraan myös Israelia, jonka asema on muutoinkin muutoksessa tärkeän naapurin Egyptin ennakoimattoman kehityksen vuoksi.

Persianlahden öljymaissa on ollut halua vaihtaa radikaaleja arabimaiden johtajia maltillisempiin, mutta alueellisen suurselkkauksen uhka pitää monet maat varovaisina.

Vallan vaihtuminen Syyriassa sopisi Yhdysvalloille, jolla juuri nyt ei monista talous- ja sisäpoliittisista syistä johtuen ole halua aktiivisiin sotilastoimiin. Lisäksi Yhdysvallat voi tarvita Venäjän ja Kiinan kumppanuutta muissa tärkeissä kysymyksissä.

 

Kun tie turvallisuusneuvostossa näyttää olevan tukossa, Syyrian nykyhallinnon vastustajien on turvauduttava lievempiin keinoihin. Maan oppositioliike kehottaa kannattajiaan protestoimaan Venäjän lähetystöjen edustalla.

Lisäksi joukko länsi- ja arabimaita haluaisi erottaa Syyrian YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon ihmisoikeuskomiteasta. Asia tullee esille Unescon johtokunnan kokouksessa helmikuussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.