Syyrian ystäviä yhä vähemmän

Kun arabimaailman yhtenäisyyttä johtotähtenään pitävä Arabiliitto päätti erottaa Syyrian jäsenyydestään, se oli selvä viesti siitä, että presidentti Bashar al-Assadin yksinvaltaisen hallinnon ei uskota pysyvän pitkään vallassa omia kansalaisiaan tappamalla.

Arabikevääksi kutsuttu muutosliike Välimeren rannikon arabimaissa laajeni pian myös totalitaarisesti ja vuosikymmeniä poikkeustilavaltuuksin hallittuun Syyriaan. Vallanpitäjät ovat vastustaneet demokratiaa ja kansalaisvapauksia vaativaa oppositioliikettä äärimmäisen kovin ottein. YK:n arvion mukaan yhteenotoissa on kuollut jo yli 3 500 ihmistä. Varsinkin viime päivät ovat olleet poikkeuksellisen verisiä.

Arabiliiton ulkoministerit äänestivät Syyrian erottamisesta selvin numeroin viikonvaihteessa. Yleensä liiton maat ovat olleet haluttomia puuttumaan toistensa sisäisiin asioihin pelätessään joutuvansa itse silmätikuiksi, mutta nyt erottamista kannatti 18 järjestön 22:sta jäsenmaasta. Vastaan äänestivät Syyrian lisäksi vain sen vanha satelliitti Libanon ja itsekin sisällissotaa muistuttavaa vallankaatoprosessia läpikäyvä Jemen. Irak pidättyi äänestämästä.

Kokouksen jälkeen Jordanian kuningas Abdullah kehotti suorin sanoin al-Assadia luopumaan vallastaan. Samaan aikaan Euroopan unionin ulkoministerit päättivät laajentaa Syyrian johtohenkilöiden mustaa listaa ja jäädyttää loputkin Euroopan investointipankin Syyrian lainaohjelmista.

Myös Syyrian entinen liittolainen, Arabiliittoon kuulumaton Turkki on kääntynyt al-Assadin hallintoa vastaan ja vaatii kansainväliseltä yhteisöltä yhteistä kantaa Syyrian väkivaltaisuuksia vastaan. Turkki on ottanut vastaan Syyrian pakolaisia, vähentänyt edustustaan Syyriassa ja neuvottelee Syyrian opposition kanssa Turkin maaperällä.

KUN tilanne Libyassa kärjistyi keväällä, Arabiliitto erotti maan jäsenyydestään. YK julisti Libyan lentokieltoalueeksi, mikä mahdollisti sotilasliitto Naton johtamat kansainväliset sotatoimet Muammar Gaddafin hallintoa vastaan libyalaissiviilien suojelemiseksi.

Tilanne Syyriassa on toinen. EU:n ulkoministerien mukaan Syyriaa vastaan ei olla suunnittelemassa sotilaallisia toimia.

Syyriasta ei ole YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa. Neuvoston pysyvät jäsenet Venäjä ja Kiina estivät Syyrian tuomitsevan päätöslauselman lokakuussa.

Kymmenien eri kansallisuuksiensa paineissa turpoava Kiina vaalii herkeämättä sisäisiin asioihinsa puuttumattomuuden periaatetta. Venäjä on eri tavoin viestittänyt, että vaikka se ei pidä vanhan liittolaisensa Syyrian hallituksen toimia oikeutettuina, Libyan tapahtumat eivät saa toistua Syyriassa. Venäjän mielestä Nato-liittouma ylitti Libyassa valtuutensa, ja saman toistaminen Syyriassa johtaisi vaarallisen laajaan alueelliseen sotaan.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on moittinut Arabiliittoa hätäisestä erottamispäätöksestä ja länttä opposition mielenosoitusten lietsomisesta Syyriassa. Luultavasti Venäjäkin silti taipuu tosiasioiden paineessa. Tähän suuntaan vihjaa Venäjän arvio, että Syyrian johto aloitti uudistuksensa liian myöhään.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.