Täit tervassa

Maailmassa on tätä nykyä aika paljon kansantalouksia, jotka rämpivät kuin täit tervassa. Kukaan ei kovinkaan hyvin näytä tietävän, mistä tämä ihmeiden odotus johtuu. Rahaa on tarjolla, työvoimaa myös ja uusia yrityksiäkin syntyy uusin ideoin, mutta vanha kaarti näyttää – muutamia loistavia poikkeuksia lukuun ottamatta – kovin nuupahtaneelta.

Suomen uusi hallitus rakensi suuntaviivat sille, millaiseksi tämä rämpivä talous tulisi muuttaa. Tavoitteista tuskin voi olla eri mieltä, keinoista sitäkin enemmän. Tosin niiden konkretia on vielä aika vähäistä. Eduskunta keskustelee strategisesta hallitusohjelmasta tällä viikolla ja äänestää torstaina.

Törmäyskurssille hallitus sen sijaan näyttää kävelevän ay-liikkeen kanssa. Työajan lisäystavoite edes palkattomana ei maailmoja kaada, vaikka tietysti vaikea onkin. Työpaikkoja se sen sijaan ei lisää yhtään.

Vastineeksi voisi pohtia, miksi Suomessa on kovin helppo heittää työntekijöitä ulos tai lomauttaa yhteiselle vastuulle. Paljon helpompaa kuin useimmissa kehittyneissä maissa Euroopassa. Se on näkynyt Suomen työvoimatilastoissa, eikä täysin yksiselitteisesti ole edullista työnantajillekaan saati työntekijöille ja kansantaloudelle.

Kilpailukykykin on sellainen asia, jossa järjen ääni on paikallaan. Yrityselämän kustannuksia on alennettu rajusti mm. Kela-maksun poistolla ja roimalla yritysveroalella jo parin hallituksen aikana. Elinkeinoelämä on joka kerta luvannut vastineeksi roppakaupalla uusia työpaikkoja, vaikkei se edes pysty sellaisia lupauksia pitämään, eikä ole pitänytkään.

Viime vuodet on parannettu työkustannusten kilpailukykyä, joka pääsi välillä rapautumaan. Vertailukohteina ovat Saksa ja Ruotsi, Euroopan kilpailukykyisimmät. Sopivasti tilastoja syynäämällä kilpailukykyeroksi saadaan edelleen 10–15 prosenttia, mikä ei ole ihan totta.

Toimintaympäristö pidettävä kilpailukykyisenä

On yksiselitteisen selvä, että yksityiset yritykset tuottavat sen jaettavan, mikä kansantaloudessa on. Niiden toimintaympäristö pitää pitää kilpailukykyisenä. Nyt saa sen kuvan, että yritysten voimat menevät kustannusten karsimiseen, toimintaympäristön puutteiden valitteluun ja veronmaksun minimointiin.

Euroopassa teollisuuden luottamus nousi viime kuussakin vain marginaalisesti, mutta Suomessa se laski taas. Kuluttajaluottamus sen sijaan nousi Suomessa selvästi, mutta laski euroalueella. Tosin Suomessakin indeksin nosti reippaasti yli pitkän keskiarvon luottamus Suomen talouden ja työllisyyden paranemiseen, mutta oman taloutensa osalta suomalaiset olivat aavistuksen aiempaa pessimistisempiä.

Kansantalouden tilinpidon luvut Suomen talouden kehityksestä ensimmäisellä vuosineljänneksellä saadaan torstaina. Nollan tuntumassa siinä mentäneen, kaukana Ruotsin 0,4 prosentin trendikasvusta ja 2,5 prosentin vuosikasvusta.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.