Tämä pyramidi ei huijaa

Terveystrendit ovat jo muutaman vuoden tunkeneet kasvavalla volyymilla kansalaisten arkeen. Eipä juuri iltapäivä- tai aikakausilehteä ilman uutta ihmedieettiä tai tutkimustulosta kansantauteja kaatavista uusista hoitokeinoista.

Kun uuden vuoden lupauksiin olennaisesti kuuluva kuntoilubuumi on nyt tyhjentävästi käsitelty, saatiin sopivasti loppuviikosta otsikoihin ruokapyramidi. Aika näyttää, tuleeko uuteen muotoon – ympyrästä kolmioksi – puetuista ravintosuosituksista todellinen terveystrendi.

Pyramidihuijaus on rahankeräystä, jossa rikolliset houkuttelevat sijoittajia verkostoonsa lupaamalla moninkertaisia voittoja. Ruokapyramidiin hurahtaminen olisi sen sijaan kaikille perin suositeltavaa, sillä sen esittelemät eväät ovat jo vuosikymmenten saatossa hyväksi havaittua suomalaista perusevästä, kansan keittiöiden kivijalkaa. Jos jää ruokapyramidin koukkuun, voittaa terveemmän elämän.

Uudet ravitsemussuositukset on laatinut valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ne pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka korostavat ruokavalion kokonaisuutta yksittäisten ravintoaineiden sijasta. Tämä tuntuukin järkevältä; ei yksi suklaapala kenenkään terveyttä pilaa mutta tyystin ilman kasviksia elämä voi jäädä lyhyeksi.

Ruokapyramidi eli -kolmio ei sisällä suuria mullistuksia. Yksinkertaisella perusruualla pärjää pitkälle: puoli kiloa kasviksia ja marjoja päivittäin, leipää, puuroa ja perunaa, vähärasvaisia maitovalmisteita, enemmän kalaa ja siipikarjaa punaisen lihan sijasta.

Vanha kunnon ruisleipä on nyt palautettu kunniaan, hyvä niin. Hiilihydraattien välttely sai suomalaiset suotta hylkäämään täysjyväviljan. Nyt suositukset yllyttävät vain vaihtamaan ranskanpullan ruisleipään.

On mielenkiintoista nähdä, kolahtaako uusi ruokakolmio kansan kaaliin vai koetaanko se liian tylsäksi vaihtoehdoksi koukuttavampien, usein amerikkalaisten muoti-ilmiöiden rinnalla. Karppaus sai suomalaiset tyhjentämään voihyllyt ja hylkäämään potut; lautaselle kasattiin röykkiöittäin lihaa.

Nyt karppaus-villitys on hiipunut; sen sijaan nousussa tuntuu olevan viisi plus kaksi -dieetti. Pelkistäen se tarkoittaa sitä, että viitenä päivänä ruokaillaan varsin vapaasti mutta kaksi päivää viikosta kituutellaan nälässä: naiset 500 kilokalorilla ja miehet 600:lla. Kitupäivät eivät saa olla peräkkäisiä.

Toivottavasti suomalainen elintarviketeollisuus osaa hyödyntää uuden ruokapyramidin opit markkinoinnissaan. Syömällä suomalaista ruokaa luomme työpaikkoja kotimaahan ja pidämme maaseudun elävänä.

Moni meistä kannattaa lähiruokaa periaatteessa mutta arvostus ei auta, jos myönteinen asenne ei muutu arjen valinnoiksi. Eikä ruuan alkuperää tai kotimaisuusastetta ole aina edes helppo selvittää.

Leipuriliitto on kantanut huolta lisääntyneestä leipomotuotteiden tuonnista. Markkinoilla olevista leivistä ja leivonnaisista jopa viidesosa tulee ulkomailta. Moni vieroksuu koreaa ulkomaista kakkua, jonka luvataan säilyvän huoneenlämmössä kuukausitolkulla. Harvempi tietää, että tuontitavaraa on myös päivittäistavarakaupan paistopisteen lämmin, houkuttelevasti tuoksuva patonki.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.