Tökkäystä työelämään

Viime vuosina noin nelisentuhatta peruskoulun päättänyttä nuorta on jäänyt joka vuosi vaille jatko-opiskelupaikkaa. Ihan putkeen ei ole mennyt kaikilla koulutukseen päässeilläkään – 25 prosenttia nuorista keskeyttää ammatilliset opinnot ja 10 prosenttia lukion.

Niinpä jokaisesta nuorten ikäluokasta 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa. Meillä on jo 110 000 alle 30-vuotiasta pelkän peruskoulun varassa.

Vain peruskoulun varaan jääminen lisää merkittävästi pitkäaikaistyöttömyyden ja pahimmillaan syrjäytymisen riskiä. Siksi tutkinnot ovat oikeasti tärkeitä, eivät vain tilastojen kaunistajia ja kansainvälisen maineen pelastajia.

Ammatillisen koulutuksen suosion kasvu 2000-luvulla on merkinnyt sitä, että keskikertaisellakaan peruskoulutodistuksella ei ole ollut asiaa ammattiopistoon – ei ainakaan suosituimmille aloille.

Viime vuosien trendi on ollut kädentaitoihin perustuvien ammattien suosion kasvu. Kiitettävien keskiarvojen tytöt haluavat maalareiksi.

Monet vuodet hakijapulasta kärsinyt LVI-ala on ponkaissut nyt hakijatilastojen kärkipaikoille. Harmi vain, että monet oppilaitokset olivat ehtineet vähentää aloituspaikkoja niin, että nyt puolet hakijoista karsiutuu – vaikka alalla olisi kova puute osaavasta työvoimasta.

Jyväskylän ammattiopistossa kävi tänä syksynä perin kummallisesti: ennätysmäiset 200 opiskelijaa jätti tulematta koulutukseen. Opetusministeriössä on huomattu ilmiön olevan valtakunnallinen. Nyt olisi syytä pikaisesti selvittää, millaiset hakijat ovat jättäytyneet pois ja millaisilla perusteilla.

Onko kyse 90-luvun laman lapsista, joille on jo kasaantunut liiaksi epäonnistumisen kuormaa opiskelumotivaatiota tappamaan? Vai ovatko nämä koulutuspaikan jättäneet sellaisia hannuhanhia, joille on yksinkertaisesti sattunut joku vielä parempi vaihtoehto kohdalle?

Sekin on muistettava, että kyse ei ole välttämättä nuorista ollenkaan. Viime vuosina ammattiopistoihin on päässyt huomattavan paljon aikuisia, joilla on jo ollut joku tutkinto valmiina mutta syystä tai toisesta halu vaihtaa alaa.

Jyväskylän ammattiopiston tyhjät paikat täyttyivät toki nopeasti varasijalle jääneistä. Heitä oli edellisvuosien tapaan tuhatkunta: hakijoita oli 2 800 ja paikkoja jaossa 1 500.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnat uudistuvat ensi syksynä, osana nuorten yhteiskuntatakuuta. Etusijalle nousevat perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat. Tämä on oikea suunta siihen, että kaikilla olisi tulevaisuudessa ammatti ja työtä.

Nuorisotakuu lupaa paljon muutakin. Työ- ja elinkeinotoimistojen ammatinvalinta- ja uraohjaus vahvistuu. Nuoria autetaan omalle urapolulle erilaisilla valmennuksilla ja työharjoitteluilla.

Silläkin on merkitystä, miten erilaisia yhteiskunnan tukipalveluita nimetään. Uravalmennus kuulostaa paljon paremmalta kuin tukityöllistäminen.

Eräs asiantuntija ehdotti työvoimatoimistolle jopa uutta nimeä. Entäpä jos ”työkkäristä” tulisikin ”tökkäri”, oikeasti nuoren työelämään potkaiseva ammatinvalinnan- ja uraohjauksen keskus?