Taistelu senaatista

Suomessa julkinen keskustelu on keskittynyt pyörimään Yhdysvaltain vaalitaistelussa lähes yksinomaan presidenttiehdokkaiden ympärillä. Näkökulmaa on kuitenkin syytä laajentaa, sillä marraskuun vaaleissa valitaan presidentin ohella myös kolmannes senaatista, koko 435-jäseninen edustajainhuone, 12 kuvernööriä sekä osavaltioiden lainsäädäntöelimet, lukemattomat pormestarit, koululautakunnat ja niin edelleen. Monipuolinen ehdokaskattaus yhdistettynä kirjaviin äänestyskäytäntöihin takaa sen, ettei epäselvyyksiltä vältytä näissäkään vaaleissa.

Julkisuudessa vähemmälle huomiolle jäävät kongressivaalit ovat tulevan presidentin poliittisen toimintakyvyn kannalta keskeisessä roolissa. Se, kumman puolueen hallussa kongressin kamarit ovat, määrittelee pitkälti, kuinka hyvin uusi presidentti pystyy ajamaan politiikkaansa.

Barack Obaman presidenttikausilla on nähty, miten vahvasti republikaanienemmistöinen kongressi on pystynyt heikentämään presidentin toimintakykyä. Esimerkiksi senaatin vahvistaessa kaikki kansainväliset sopimukset, on presidentti Obama joutunut ”pilkkomaan” Iranin kanssa solmitun ydinsulkusopimuksen niin pieniin osiin, etteivät ne yksinään ole vaatineet senaatin vahvistusta.

Tämä ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, sillä kaksikamarinen kongressi on perustamisestaan lähtien nähty vastapainona Valkoisen talon presidenttivallalle. Yhdysvaltain itsenäistymisestä aina sisällissotaan asti osavaltiot olivat hyvin suvereenissa asemassa suhteessa liittovaltioon, jota presidenttiyden katsottiin edustavan. Perustuslakia laadittaessa perustajaisät sopivat suuresta kompromissista, jossa suoraan kansalaisia edustamaan valittiin kaksivuotiskaudeksi edustajainhuone ja osavaltioita edustamaan tasalukuinen määrä senaattoreita.

Hillary Clintonin voidaan varmuudella sanoa juhlivan vaalivoittoa marraskuussa, joten demokraatit ovat keskittäneet huomattavia vaaliresursseja senaatin valloitukseen. Tällä hetkellä republikaaneilla on enemmistö senaatissa luvuin 54–46, joten demokraattien täytyisi lisätä paikkamääräänsä Clintonin voittaessa ainoastaan neljällä, sillä varapresidentti toimii senaatin puheenjohtajana ja hänellä on äänioikeus äänestyksen mennessä tasan.

Edustajainhuoneessa republikaanien vuoden 2010 välivaaleissa saavuttama enemmistö on niin vahva, että sen muuttuminen demokraattienemmistöiseksi ei ole todennäköistä edes Donald Trumpin avustuksella. Senaatin kohdalla tilanne on kuitenkin toinen. Trumpin kampanjatyyli, jossa pyritään ampumaan itseään jalkaan mahdollisimman useasti, on heikentänyt uudelleenvalinnasta taistelevien republikaanisenaattoreiden asemia.

Vaaleissa valitaan 34 senaattoria. Kahdeksan paikkaa on rajuimman taistelun kohteena, ja näistä seitsemän on republikaanien hallussa. Heistä yhdenkään asema ei ole vahva. Eniten ovat vaarassa Illinoisin, Wisconsinin, Indianan ja New Hampshiren republikaanisenaattorit, joista kahden ensimmäisen tiedetään jo menettävän paikkansa.

Dondal Trump ei ole yksin syynä senaatin republikaanien ahdinkoon. Kaikissa kriittisissä osavaltioissa senaattori on ensikertalainen, joka nousi valtaan vuoden 2010 vaalien konservatiiviaallossa ja jonka osavaltio äänesti Barack Obamaa presidentiksi vuonna 2012.

Tällainen siirtymä on paljolti kiinni vähemmistöistä, joiden poliittinen painoarvo on kasvanut huomattavasti suhteessa valkoisiin viime vuosina. Hillary Clintonin voiton takaavat juuri nämä vähemmistöt, ja he pitävät käsissään ratkaisun avaimia myös senaatin kohdalla.

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava ja viimeistelee väitöstutkimusta Yhdysvaltain poliittisesta historiasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kolumni: Kun sukupuoli vaihtuu, nimi kuolee

Paluu arkeen joukkoampumisten jälkeen on vaikeaa

Kolumni: Täydellisessä maailmassa suuret arvokisat menisivät näin

Suuri osa meistä tekee sitä

Kolumni: Tästä syystä Ruotsissa osutaan napakymppiin, Suomessa ei

Kun koolla on väliä

Kolumni: Inarissa ei kansa liukastele

Kolumni: Elokuva ei ole pelkkää elokuvaa

Kolumni: Korkean korvamatoisuuden kappale

Avoimen väylä tulee olla tarjolla kaikille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.