Talitintti syö pakkasella 120 auringonkukan siementä

Lumipeite paljastaa pihamaalla liikkuneet, mutta ei välttämättä vielä ensilumi. Eläimet näet välttelevät ensilumella liikkumista turvallisuussyistä. Oman pihani ensilumesta löytyi vain kahden nisäkkään jälkiä: oravan ja kissan. Havainto ei ollut yllätys. Molempia otuksia näkee pihassa ihan päiväsaikaankin.

Ensilumen välttely oli syynä siihen, että Keski-Suomeen ja vähän muuallekin suunniteltua ilvesten lumijälkilaskentaa ei vielä aloitettu. Tämän vuoden aikana laskenta kuitenkin aiotaan saada käyntiin. Kovin paksua lumikerrosta ei voi odotella, sillä sellainen vaikeuttaisi jälkien seuraamista.

TALITIAINEN tarvitsee 20 asteen pakkasessa kuusi grammaa auringonkukansiemeniä hengissä pysyäkseen. Määrä on suunnilleen neljäsosa linnun omasta painosta. Kuuteen grammaan tarvitaan 120 siementä.

Kauraan mieltyneiden keltasirkkujen on syötävä vielä enemmän: jopa yli puolet omasta painostaan, eli 16 grammaa. Kauranjyvä näet sisältää energiaa paljon vähemmän kuin auringonkukansiemen.

Energian tarve riippuu paljolti ilman lämpötilasta. Mitä enemmän pakkasta, sitä enemmän energiaa kuluu. Energiataseita on laskenut oululainen professori Esa Hohtola. Tuloksia julkaistiin uusimmassa Linnut-lehdessä.

Suomeen tuodaan talvisin noin seitsemän miljoonaa kiloa auringonkukan siemeniä. Hohtolan laskelmien mukaan tuolla määrällä kaikki Suomen talitiaiset eläisivät 150 vuorokautta. Siis koko talven. Tiaiset toki syövät muutakin, mutta onhan siemenillä myös muita ottajia.

Hohtola on todennut, että auringonkukan siemen painaa aika tarkkaan saman verran, kuin siemenen kuori. Kuorituista siemenistä kannattaa maksaa kaksinkertainen hinta kuorimattomiin verrattuna. Tai hiukan enemmänkin, koska säästyy keväiseltä kuorien siivoamiselta.

Hoihtola muuten kumoaa vanhan väitteen, jonka mukaan linnuille ei pidä tarjoilla suolaista evästä. Hänen mukaansa linnut tarvitsevat suolaa ihan siinä, missä ihmisetkin.

PALOKAN KOULUN luontokerho Palosirkat lähetti Lehdykkä-nimisen julkaisunsa, joka on tehty kerhon 30-vuotisen toiminnan kunniaksi. Onnea. Harvan koulun luontokerho on näin pitkään tauotta toiminut.

Palosirkkojen tapoihin kuuluu tehdä kaksi tai kolme talvilintulaskentaa joka vuosi. Lenkki on aina sama: Palokkajärven ympäri, 11 kilometriä. Juhlalehdessä on tulokset vuosien 1998-2011 laskennoista. Eniten laskentalenkeillä on nähty talitiaisia, yhteensä 2 029. Tilhiä on nähty 1 732 ja räkättirastaita, 1 152.

Yllätyksiäkin on. Esimerkiksi töyhtötiaisia on vuosien mittaan nähty vain yksi ja kuusitiaisia kaksi. Kummallista. Asun itse kymmenkunnan kilometrin päässä Palokasta ja minun lintulaudallani töyhtö- ja kuusitiaiset ovat jokatalvisia vieraita. Viime päivinä lintulaudallani on vieraillut säännöllisesti ainakin kuusi kuusitiaista.

Vuotuiset laskennat paljastavat myös lintukantojen muutoksia. Esimerkiksi pikkuvarpusten runsastumisen. Tämän kuun neljäntenä tehdyssä laskennassa nähtiin viisi pikkuvarpusta. Aiempina vuosina niitä on nähty yhteensä vain kolme.

VALKOHÄNTÄPEURASTA puhutaan asetuksessa, mutta biologit kutsuvat eläintä valkohäntäkauriiksi. Riistapäällikkö Jukka Purhonen velmuilee nykyään valkohäntäpeurakauriista, jotta " kenellekään ei tulisi paha mieli".

Oli peura tai kauris, joka tapauksessa niiden laskeminen on hankala tehtävä. Jyväskylän yliopistossa on ryhdytty kehittelemään kauriiden tilastotieteellistä arviointimenetelmää.

Perinteisiin menetelmiin liitettynä sellainen parantaisi kanta-arvioiden tarkkuutta. Eilen yliopistossa järjestettiin pienimuotoinen kokous, johon osallistui tilastotieteilijöiden ja muun muassa riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen ja riistakeskuksen edustajia.

Luonto-palsta ilmestyy parillisen viikon keskiviikkona.