Taloja Karstulan männiköistä

Keskisen Suomen männikkömetsiä 1970-luvulta hirsitalojen rakentamiseen hyödyntänyt Honkarakenne Oyj on asettunut tukevasti Karstulaan.

Oli onni, että Karstulan päättäjät ymmärsivät jo 40 vuotta sitten, että maalaispaikkakuntakin tarvitsee tehtaan ja sinne työntekijöitä.

Joskus on kuultu lausahduksia, että tehtaiden mukana pitäjään tulee liikaa vasemmistolaista vakaumusta. Onneksi tuollaisia ajatuksia ei enää viljellä Karstulassakaan, vai mitä?

Humpin kylä valtatien varrella tunnetaan tehtaastaan. Melkein kaikki kyläläiset ovat saaneet tiene­stiä Hongalta. Moni maanviljelijäkin on käväissyt tehtaan töissä, tai ainakin myynyt honkiaan hirsitalojen ja -mökkien tekemiseen.

Suhdanteet sahaavat ylös ja alas, mutta Honkarakenteen sahat eivät ole koskaan pysähtyneet kokonaan.

Tehtaan perustanut ja omistanut Saarelaisen perhe piti työntekijöistään niin hyvää huolta, ettei lakkoilemaan ole tarvinnut ryhtyä. Tehtaanjohtaja Arvo Saarelainen tunnettiin Karstulassa lupsakkana miehenä, joka piti linjastolla sellaistakin väkeä, jota olisi ollut vaikea työllistää muilla aloilla. Kavereitakin he varmasti olivat, mutta silti patruuna säilytti auktoriteettinsa.

Myös nykyinen toimitusjohtaja Mikko Kilpeläinen on työntekijöiden mukaan mallikas mies: jalkautuu linjastolle ja tiedustelee kuulumisia.

Perheyrityksessä oli mukana monta Saarelaista. Vahvoja ihmisiä, vahvoja mielipiteitä. Voi olettaa, että ajatuksia on jouduttu hiomaan puolin ja toisin, muuten yritykseltä ei olisi voinut odottaa menestystä.

Pelkkää myötäistä ei Honkarakenteen elämäkään ole ollut. Lama-ajat ovat vaatineet lomautuksia ja pörssiyhtiöksi muuttuminen asetti entistäkin tiukempia talouslukuvaatimuksia.

Ne tuntuvat ja näkyvät myös Karstulan katukuvassa. Kun yritys pähkäili, keskittääkö se toimintansa Karstulaan vai Alajärvelle, joka torpassa toivottiin hiljaa peläten.

Karstulan emeritus kunnanjohtaja Jukka Hiltunen sai viime vuoden keväällä ennen eläkkeelle lähtöään kovan luokan työn: miten kunta saisi pidettyä tehtaan Humpilla?

Kunnan päättäjät olivat taipuisia ja elinkeinoyhtiö teki pitkää päivää. Lopputulos tyydyttää jokaista.

Honkarakenne työllistää nykyisin vain pienen osan väestä, jota tarvittiin ennen talotehtaan voimakasta automatisointia. Siitä huolimatta Honkarakenne on elintärkeä Karstulalle.

Honkarakenteen rekkoja kulkee maanteillä edelleen tiheästi. Tuntuu aina hienolta, kun tiellä vastaan paahtaa keltainen kuorma, joka vie hirsitaloa jonnekin päin maailmaa.

Tehtaan uuden hallin vihkiäistilaisuudessa tuli selväksi, kuinka tärkeää kansainvälinen kaupanteko Honkarakenteelle on. Puheet pidettiin englanniksi venäläisiä, japanilaisia, kiinalaisia ja saksalaisia vieraita kunnioittaen.

Markkinointiin on paneuduttava tiukasti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Mitä Karstula olisi ilman hirsitalotehdasta? Aika paljon vähemmän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.