Talous kasvaa ja työttömyys vähenee

Vielä kerran: ilman kiky-sopimusta yritystemme kustannuskilpailukyky olisi useita prosentteja nykyistä heikompi. Tuotteet eivät olisi käyneet kaupaksi, kuten on tapahtunut. Näkymät tulevaan eivät olisi rohkaisseet investointeihin niin kuin nyt. Työllisyys matelisi edellisen hallituksen lukemissa, kaukana nykyisestä.

Toinen juttu on se, kohteliko kiky kaikkia tasapuolisesti. Aina asiat voisivat mennä paremminkin.

Hallituksen budjettiesitys todistaa, että hallitus on onnistunut tärkeimmässä tehtävässään. Maan talous ja työllisyys kehittyvät mainiosti. Vielä viime vaalikaudella julkinen (valtio+kunnat) velka kasvoi lähes kymmenen miljardia euroa vuodessa ja kansantulon kakku, josta velka maksetaan, samalla pieneni.

Myös Sipilän hallituksen budjetissa lisävelka toki kasvaa. Nyt noin 1,5 miljardilla eurolla. Samalla kuitenkin kansantulon kakun kasvuksi ennakoidaan lähes 5 miljardia euroa vuodessa.

Kaiken tämän kuvittelisi näkyvän myös päähallituspuolueen kannatuksessa. Mutta kun ei!

On totta, että maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu ei ole ollut ammattiosaamisen menestystarina. Ei ehkä poliittisenkaan. En kiittele ovien avaamisesta yksityiselle bisnekselle sosiaali- ja terveyspalveluissa juuri tällä mallilla.

Silti, sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsissä oleva esitys on verrattomasti parempi kuin asioiden jatkuminen nykyisellään. Se on sitä myös siksi, että samalla muukin keskeinen maakunnassa oleva kuntayhtymien ja valtion hallinto kootaan soten kanssa samoihin käsiin. Luotan siihen, että kun maakunta-sote on maalissa, se näkyy myös keskustan gallup-luvuissa.

Kun maailmalla menee nyt muillakin aika hyvin, äänestäjät katsovat muutakin kuin bruttokansantuotetta tai työllisyysastetta. Nuo käsitteet ovat monille vieraita.

Omaan pussiin kurkistaessaan monet kuitenkin pohtivat, mitä naapurin pussiin mahtaa kilahtaa. Jäädytetyt indeksit yksille ja lähes kymmenen prosentin suuruinen ansioiden kasvu kolmessa vuodessa toisille, ei jää huomaamatta. Ei, vaikka hallituksen esitys aivan oikein kohentaa takuueläkettä ja perhe-etuja.

Monet kuntien luottamushenkilöt voivat hyvin iloita siitä, että työttömyys omassa kunnassa on vähentynyt. Mutta samaan aikaan he joutuvat näkemään, kuinka väestö karkaa kunnasta ja Suomi keskittyy. Kisassa työvoimasta, suurimpien keskusten ja yritysten vetovoima on suurin.

Halutessamme kasvu antaa nyt eväät yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen koko maassa. Suomen tuotannon arvoketjut ovat lujasti ympäri Suomea, ei vain pääkonttoripaikkakunnilla. Jos arvoketjujen juuret kitketään maakuntien Suomesta, siitä kärsivät myös keskittymät.

Kirri–Tikkakoski-tie saa budjetista sen, minkä sovimme viime syksynä. Alemmanasteiset tiet huutavat rahaa niin meillä kuin muuallakin. Keski-Suomessa on otettava tiukasti kiinni budjettimerkinnästä ”Budjettiriihessä sovittiin lisäksi 1 milj. euron lisämäärärahasta pääradan suunnitteluun kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi”.

Kirjaus tarkoittaa ja sen on tarkoitettava merkittävää askelta Tampere-Jyväskylä kaksoisraiteen suunnitteluun ja sitten rakentamisen toteuttamiseksi.

Liikennehankkeiden krooniseen rahapulaan tarvitaan yksityistä pääomaa. Miljardiväylien käyttäjät on saatava maksamaan tie- ja rata-maksuja. Valtion rahaa jää silloin enemmän alemmille teille ja rataosuuksille.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .