Tarjolla pennejä katujyrän edestä

Rapakon takana kurssit lyövät ennätyksiä ja Donald Trumpin politiikan vaikutuksia vasta ynnäillään sijoittajien keskuudessa. Markkinatilanne muistuttaa horjumista tasapainolaudalla: yritysten liiketoiminnan suorituksiin nähden osakkeet ovat historiallisen kalliita, mutta samaan aikaan ne ovat vaihtoehtoisiin turvallisiin sijoituskohteisiin (nollakorkoihin) nähden edullisia.

Tänään pörssissä on pakomatkalla paljon varovaisten korkosäästäjien pääomaa. Se ei osakkeisiin pidemmän päälle kuulu. Siinä mielessä epävarmuutta on nyt tavallista enemmän, koska lyhyen aikavälin kurssikehitystä ei ohjaa ainoastaan yritysten vaan myös vaihtoehtokohteiden kehitys. Osakkeiden ulkopuolisista omaisuusluokista on nyt vaikeaa raapia tuottoja kasaan.

Nousun puolesta puhuu se, että sijoittajat näyttävät tilapäisesti kestävän tavanomaista enemmän makrotalouden ja yritystoiminnan riskejä, kun vaihtoehdot ovat käyneet vähiin. Brexit-äänestyksen ja Trumpin vaalivoiton jälkeen markkinat kyykkäsivät käytännössä vain aamupäivän. Lounastunnin jälkeen pankkiirit ymmärsivät ostaa osakkeet takaisin, kun ei tarjolla muuta houkuttelevaa ollut.

Epäileväinen kysyisi, kuinka suuri vaara kuplasta muodostuu tilanteessa, jossa yritystoiminnan riskien hinnoittelu jää taka-alalle? Ajatukset tuntuisivat jumiutuneen siihen, mikä sijoituskohde on poissulkevalla menetelmällä vähiten huono.

Kurssilaskun puolesta puhuvatkin sitten muut indikaattorit. Yleisesti kaikki osakkeet ovat nyt kalliita kuin ”Stockan herkut”. Toistaiseksi markkinoilla on hinnoiteltu Trumpin puheista yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. On poimittu rusinat pullasta jankkaamalla markkinoita tukevia tekijöitä: Yhdysvaltain infrastruktuurin rakentamista, verojen laskemista ja finanssisääntelyn keventämistä.

Negatiivisia kurssivaikutuksia voisi olla tiedossa, jos huomio kääntyisi vapaakaupan jarruttamiseen, kaikenlaisten muurien pystyttämiseen, valuuttasodan uhkaan, geopolitiikan äkkikäänteisiin ja yhdysvaltalaisen tuotannon suosimiseen.

Myös ripeästi nousevat korot olisivat myrkkyä osakkeille, jos talouskasvu ei samalla ammu kohti koillista. Perinteisten turvasatamien tuotto-odotusten vahvistuessa nollakorkoa paossa ollutta pääomaa todennäköisesti poistuisi vähitellen osakemarkkinoilta.

Kun katsannosta sivuuttaa heikot korkotuotot, osakkeet näyttävät horjuvan kuilun reunalla. Mestarisijoittaja Warren Buffettin sijoitusyhtiön kassan pinta on tänään yhtiön historian korkeimmalla tasollaan, myrskyyn valmistautumisen asennossa. Lisäksi yritysten tulokset ovat kohentuneet Yhdysvalloissa paitsi myynnin kasvun vuoksi myös siksi, että voittomarginaalit eli voittojen osuudet myynnistä ovat kohonneet jonkinlaisessa ”supersyklissä” vuodesta 1992 alkaen.

Vuoden 2013 nobelistin Robert Shillerin analyysissä kurssit suhteutetaan yhtiöiden normaaleihin voittoihin yli suhdanteiden. Yhdysvalloissa pörssinousu alkoi maaliskuussa 2009 Shillerin luvun (montako kertaa keskimääräisen vuosituloksen osake maksaa) ollessa 13. Nyt se on peräti 29.

Myös Helsingin pörssissä p/b-luku eli osakkeiden hinnat suhteessa yhtiöiden nykyomaisuuteen on jo samalla tasolla kuin vuonna 2007 – edellisen nousun huipentumassa juuri ennen finanssikriisiä.

Nousun kestolla mitaten vain it-kupla on ollut nykyistä pörssibuumia pidempi. Suosituksia en voi antaa, mutta itse ajattelen, ettei varmaankaan kannata poimia viimeisiä pennejä katujyrän edestä.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.